Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshev syrjäytettiin pääministerin virasta ja kaikista puoluetehtävistä “palatsivallankaappauksessa” lokakuussa 1964. Kommunistipuolueen päättävissä elimissä häntä syytettiin omavaltaisesta johtamistyylistä sekä epäonnistumisista talouspolitiikassa ja suhteiden hoidossa Kiinaan.
Moskovassa johtoasemiin nousivat Leonid Brezhnev ja Aleksei Kosygin, joilla oli tukenaan laaja puoluebyrokratia. Heidän ideologisista tavoitteistaan ei ainakaan aluksi paljon tiedetty, mutta muuten voitiin todeta vallanvaihdoksen sujuneen rauhallisesti. Oli kuitenkin aavistettavissa, etteivät uudet johtajat olleet valmiit samanlaisiin uhkayrityksiin, jotka olivat tyypillisiä Hrushtsheville.
Leonid Brezhnev oli Neuvostoliiton kommunitisen puolueen pääsihteerinä ylin vallankäyttäjä. Aleksei Kosygin toimi pääministerinä.
Hrushtshevin aikana asevoimia supistettiin voimakkaasti. Nyt oli odotettavissa, että sotilaiden vaikutus uuden johdon ratkaisuihin kasvaisi. Tämä alkoikin pian näkyä asevoimien vahvistumisena.