Neuvostoliiton johtajaksi nousseen Nikita Hrushtshevin tuomittua Stalinin rikokset salaisessa puoluekokouspuheessaan helmikuussa 1956 kesti pari kuukautta, ennen kuin sen sanoma levisi yleiseen tietoisuuteen ja alkoi herättää paineita pesänselvitykseen myös Neuvostoliiton satelliittimaissa.
Osoituksena linjanmuutoksen pysyvyydestä Kremlin uudet valtiaat päättivät lakkauttaa kommunistipuolueiden informaatiotoimiston Kominformin toiminnan. Kovan linjan stalinistisen perinnön vaalija Molotov erotettiin ulkoministerin paikalta, ja Stalinin kanssa riitautunut Jugoslavian johtaja marsalkka Tito kutsuttiin neuvostojohdon vieraaksi.
Ulkopolitiikassa Neuvostoliitto jatkoi edellisenä vuonna alkanutta ”suojasäätä”, johon kuului myös pyrkimys muodostaa keskelle Eurooppaa puolueettomien maiden vyöhyke.