Euroopan yhteisön muutos Euroopan unioniksi joulukuussa 1991 Maastrichtissa pidetyn kokouksen päätöksien pohjalta sai vauhtia kylmän sodan päätöksestä ja ehkä vieläkin enemmän Saksan yhdistymisestä. Erityisesti Ranskan tavoitteena oli sitoa yhdistynyt Saksa mahdollisimman tiiviisti eurooppalaisen integraation rakenteisiin, lähinnä poliittiseen sekä talous- ja rahaliittoon.
Saksa asettui Ranskan tueksi Euroopan unionin kehittämispyrkimyksissä. Tarkoitus oli laajentaa toimivaltaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalle, kaukotavoitteena liittovaltion kaltaisten rakenteiden luominen. Päätettiin myös talous- ja rahaliiton muodostamisesta ja siihen sisältyvän yhteisvaluutan käyttöön otosta. Toistaiseksi EU kuitenkin toimi politiikan alalla ensi sijassa valtioiden välisen yhteistyön ja päätöksenteon järjestönä. Taloudellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä hyväksyttiin laajemmin ylikansallista päätöksentekoa ja sääntelyä.
Kirjallisuutta
- Desmond Dinan, Europe Recast (2004), s. 205-265
- Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998), s. 402-407
- Anthony Parsons, From Cold War to Hot Peace (1995)
- W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 372-402
- Ulkoasiainministeriö, Uutta Eurooppaa koskeva Pariisin peruskirja (1991)
- Pekka Visuri, Maailman muutos ja Suomi (2011), s. 47-59