Gorbatshovin uudistusohjelma oli tarkoitettu vahventamaan Neuvostoliiton taloutta ja pitämään uudistuva kommunistinen hallinto vallassa. Ohjelman toteutus oli hankalaa ja epäsuosittua.
Neuvostoliiton asevoimien vetäytyminen itäisestä Keski-Euroopasta ja muista toisen maailmansodan jälkeen saavutetuista asemista eri puolilta maailmaa saatettiin tulkita kotimaassa heikkouden merkiksi. Toisaalta asevoimien toimintakyky oli edelleen verraten hyvä.
Vähemmistökansallisuudet vaativat äänekkäästi itselleen uusia oikeuksia, ja liikehdintä nousi entistä enemmän julkisuuteen. Uutta ja lopulta ratkaisevaa oli, että myös venäläiset väittivät joutuneensa sorron kohteeksi ja syyttivät siitä Neuvostoliiton johtoa. Venäjän presidentiksi valittu Boris Jeltsin käytti venäläisten tyytymättömyyttä hyväkseen valtakamppailussa Neuvostoliiton hallitusta vastaan.