Vaikka Tshekkoslovakian kriisi koski lähinnä Keski-Eurooppaa, jännitys heijastui myös sivustoille. Asevoimat olivat valmiudessa myös Itämeren alueella, vaikka poliittisesti tilanne pysyi rauhallisena.
Naton puolustusta Itämeren suulla vahvistettiin, ja Ruotsi ylläpiti edelleen vahvoja asevoimia Tanskan salmien suunnalla. Itämeren maiden kansalaiset eivät suinkaan kokeneet sodan vaaran lisääntyneen alueellaan vaan arvioivat idän ja lännen vähitellen lähentyvän toisiaan. Siitä oli osoituksena myös Länsi- ja Itä-Saksan 1970-luvun alussa aikaansaama sopimus suhteiden järjestelyistä.
Toisaalta näytti siltä, että länsimaat vaurastuivat selvästi itää nopeammin, mistä aiheutui kasvavaa tyytymättömyyttä itäblokissa. Vakavimmalta näytti Puolan sisäisen tilanteen kärjistyminen talousongelmien vuoksi. Toisaalta Romania ja Albania kulkivat omia teitään ja ylläpitivät tiukkaa sisäistä kuria. Niiden talous oli samalla kasvavissa vaikeuksissa.
Kirjallisuutta
- Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 374-396
- Danmark under den kolde krig, bind 2, bind 4 (2005)
- John Lewis, Gaddis, The Cold War (2005), s. 152-211
- Jens Hacker, Der Ostblock (1983), s. 823-935; William Hitchcock, The Struggle for Europe (2004), s. 257-300
- Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998), s. 278-288
- Walter LaFeber, America, Russia, and the Cold War, 1945 – 2000 (2002), s. 267-297
- Martin McCauley, Russia, America and the Cold War, 1949 – 1991 (2004), s. 60-64
- Matthew Ouimet, The Rise and Fall of the Brezhnev Doctrine in Soviet Foreign Policy (2003), s. 57-98
- Pekka Visuri, Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan (1989), s. 115-122
- Pekka Visuri, “Tshekkoslovakian miehitys 1968″ teoksessa Suomi ja kriisit (2003) s. 73-85
- Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), 189-241