Kylmä sota alkoi maailmansodan voittajavaltioiden riitaantumisesta ja ideologisesta vastakkaisuudesta vuosina 1946 – 1947. Aluksi syinä olivat paljolti Saksaa ja itäistä Keski-Eurooppaa koskeneet erimielisyydet, mutta taustalla vaikutti heti alusta alkaen Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille kehittynyt maailmanlaajuinen geopoliittinen kilpailuasetelma.
Yhdysvallat asettui vuonna 1947 tukemaan läntistä Eurooppaa sekä poliittisesti että taloudellisesti estääkseen kommunismin ja sen myötä Neuvostoliiton vaikutusvallan leviämisen. Ryhdyttiin puhumaan Neuvostoliiton vallan “patoamisesta” Trumanin opin mukaisin toimin. Siihen liittynyt taloudellinen tukiohjelma nimettiin Euroopan jälleenrakennusohjelmaksi, joka tunnetaan myös Marshall-apuna.
Länsi-Eurooppaan alettiin muodostaa liittojärjestelmää vuonna 1948, ja Neuvostoliitto vastasi siihen tiivistämällä omaa valtapiiriään. Sodasta taloudellisesti vahvana selviytynyt Yhdysvallat kykeni tarjoamaan taloudellisia etuja omille suojateilleen, kun taas Neuvostoliitto turvautui lähinnä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja suoraan voiman käyttöön oman ryhmittymänsä rakentamisessa.
Blokkijaon tiivistyessä myös Suomen asema tuli huomion kohteeksi. Neuvostoliitto piti Suomea selvästi omaan valtapiiriinsä kuuluvana maana, ja länsi hyväksyi sen turvallisuuspolitiikan osalta mutta ei taloudellisesti eikä kulttuurisesti. Ruotsin päätös pysyä puolueettomana helpotti suuresti Suomen asemaa ja tarjosi mahdollisuuksia myös suomalaisten pyrkimyksille tavoitella vähitellen puolueettomuutta suurvaltojen välille kehittyneessä kylmän sodan konfliktissa.
Liittoutuneiden kiista Saksasta
Alkava blokkijako Euroopassa
Trumanin oppi – Yhdysvaltojen ”patoamispolitiikka”
Kylmän sodan kiristyminen 1948
Läntisen liittojärjestelmän synty
Kirjallisuutta
- Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 26-137
- Michael Burleigh, Small wars, faraway places. The Genesis of the Modern World: 1945-65 (2013); Raymond Cartier, Nach dem Zweiten Weltkrieg (1980)
- John Lewis Gaddis, Strategies of Containment (1982); John Lewis Gaddis, We Now Know (1997); William Hitchcock, The Struggle for Europe (2003)
- Eric Hobsbawm, Äärimmäisyyksien aika (1999), s. 287-325
- Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998); Max Jakobson, Pelon ja toivon aika II (2001), s. 15-44; Wilfried Loth, Die Teilung der Welt 1941 – 1955 (1980)
- Vojtech Mastny, The Cold War and Soviet Insecurity (1996)
- Origins of the Cold War (1994); W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999)
- Hugh Thomas, Armed Truce (1986)
- Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (2015), s. 235-241.