Maailmansodan aikana Neuvostoliitossa esille nostetut perinteiset venäläiskansalliset tunnukset ja arvot painettiin taka-alalle, ja etusijalle asetettiin kommunistisen ideologian mukaiset iskulauseet ja symbolit. Siihen liittyi voimakas kulttuurikamppailu, jolloin “sosialistinen realismi” julistettiin kommunistisessa leirissä ainoaksi hyväksytyksi suuntaukseksi. Ideologista yhtenäisyyttä vaativa, jäykän dogmaattinen “stalinismi” levisi yhteiskuntiin koko Neuvostoliiton valtapiirissä.
Toisaalta Neuvostoliitto halusi esiintyä vahvana maailmansodan voittajavaltana muun muassa nimeämällä puna-armeijan Neuvostoliiton asevoimiksi ja organisoimalla asevoimat entistä ammattimaisemmiksi noudatellen perinteisiä suurvaltamalleja. Verrattuna Yhdysvaltoihin Neuvostoliiton asevoimat olivat teknisesti selvästi jäljessä ja perustuivat edelleen vahvoihin maavoimiin.