Kommunistien liikehdintä Tshekkoslovakiassa voimistui talven 1948 kuluessa. Kommunistipuolue oli ollut varsin heikko, mutta se pystyi käyttämään sodanjälkeisiä olosuhteita tehokkaasti hyväkseen ja laajensi valtaansa nopeasti.

Vaikka Neuvostoliitolla ei Tshekkoslovakiassa ollut miehitysjoukkoja, se oli hankkinut muilla keinoilla poliittista vaikutusvaltaa. Hyvin monet tshekit ja slovakit olivat kiitollisia venäläisille Saksan lyömisestä ja maansa vapauttamisesta.

Lähes 3,5 miljoonan saksalaisen karkotus sudeettialueilta Saksaan ja Itävaltaan oli jättänyt paljon maatiloja ja asuinrakennuksia tshekkien haltuun, mikä sekin vahvisti kommunistipuolueen asemia. Kommunistijohtoinen ministeriö huolehti saksalaisomaisuuden jakamisesta ja saattoi samalla värvätä itselleen kannattajia. Saksan miehityksen jäljiltä yhteiskunta oli vielä vakiintumaton, ja kommunistit pystyivät taitavasti toimien hankkimaan itselleen määräysvallan myös poliisivoimissa ja armeijassa.

Helmikuun lopulla 1948 Tshekkoslovakiassa alkoi hallituskriisi ei-kommunististen ministerien jätettyä eronanomuksensa. Kommunistit jäivät hallitukseen ja onnistuivat kaappaamaan vallan valtion johtoelimissä. Presidentti Benesh pelätessään sisällissodan alkavan antoi 25. helmikuuta hallitusvastuun kommunisteille, jotka eivät siitä enää luopuneet.