Sodanaikaiset liittolaiset Ranska ja Iso-Britannia solmivat Kanaalin rannalla sijaitsevassa Dunkerquen kaupungissa vuonna 1947 keskinäisen puolustussopimuksen. Se oli tarkoitettu Saksan taholta mahdollisesti jälleen nousevan uhan torjumiseksi. Sopimus ei kuitenkaan tuottanut erityisiä konkreettisia jatkotoimia.
Alkuvuodesta 1948 kiristyneessä tilanteessa kypsyi Länsi-Euroopassa halukkuus ryhtyä edistämään yhteisiä intressejä poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Tässä tarkoituksessa allekirjoitettiin 17.3.1948 Brysselin sopimus, jota sanottiin myös Länsiliitoksi. Sopimus oli tarkoitettu laaja-alaisen Länsi-Euroopan integraation perustaksi. Puolustusyhteistyön syyksi mainittiin yhä Saksan uhan torjuminen, mutta käytännössä sopimus oli tarkoitettu torjumaan lähinnä Neuvostoliiton hyökkäyksen uhkaa.
Sopimukseen liittyivät Ranska, Iso-Britannia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg. Pian arvioitiin kuitenkin, että liittokunta oli liian heikko vastustamaan Neuvostoliiton voimaa, joten aloitettiin valmistelevat toimet Yhdysvaltojen sitomiseksi Länsi-Euroopan puolustukseen.