Kylmä sota alkoi Euroopan, ennen kaikkea Saksan, hallintaa koskevasta riidasta mutta levisi maailmanlaajuiseksi verraten pian. Siihen vaikutti merkittävästi maailman meriä ja maailmankauppaa hallitsevan suurvallan Yhdysvaltojen asettuminen Neuvostoliiton ja samalla koko kommunistisen leirin vastustajaksi. Kaikilla Yhdysvaltojen poliittisilla toimilla oli myös maailmanlaajuinen ulottuvuutensa.

Yhdysvallat asettui tuolloin samanlaiseen globaalin suurvallan rooliin, jollaista brittiläinen imperiumi oli ylläpitänyt noin sadan vuoden ajan. Eurooppalaiset siirtomaavallat olivat sodan vuoksi köyhtyneet eivätkä enää kyenneet pitämään hallinnassaan siirtomaita Aasiassa. Iso-Britannia luopui Intiasta, ja Hollanti joutui raskaiden taisteluiden jälkeen väistymään nykyisen Indonesian alueelta. Ranska yritti pitää kiinni Indo-Kiinasta vielä lähes vuosikymmenen mutta joutui tappiolle.

Yhdysvallat vahvisti asemiaan Aasiassa miehittämällä Japania ja Etelä-Koreaa sekä hallitsemalla Filippiinejä. Toisaalta Kiinassa amerikkalaiset eivät pystyneet tukemaan riittävästi suojattejaan, vaan kommunistijoukot etenivät.