Korean sota muistutti mahdollisuudesta, että kylmä sota voi laajeta uudeksi maailmansodaksi. Poliittisen jännityksen kasvu heijastui myös Eurooppaan, missä Pohjois-Atlantin liittoa (Natoa) ryhdyttiin vahvistamaan voimakkaasti.
Poliittisesti merkittävintä oli lännen päättäväisyyden osoittaminen kommunistien etenemisen pysäyttämisessä sekä Yhdysvaltojen ja Japanin lähentyminen. Yhdysvallat sai Japanista uskollisen liittolaisen, ja Japanin talous puolestaan koki voimakkaan noususysäyksen Yhdysvaltojen hankinnoista, jotka nousivat 3,5 miljardiin dollariin.
Koko maailmaan levinnyt kysynnän kasvu tuntui Suomessakin asti pari vuotta kestäneenä “Korean suhdanteena”, josta hyötyi erityisesti puunjalostusteollisuus.
Väestölle sota oli erittäin tuhoisa, sillä arviolta kaksi miljoonaa korealaista kuoli ja viisi miljoonaa joutui kodittomiksi. Amerikkalaissotilaita kuoli sodan johdosta noin 37 000.
Kirjallisuutta
- Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 193-211
- Eric Hobsbawm, Äärimmäisyyksien aika 1914 – 1991 (1999), s. 293-06
- Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998), s. 107-123
- Vojtech Mastny, The Cold War and Soviet Insecurity (1996)
- Ronald Powalski, The Cold War (1998), s. 90-100
- W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 89-135
- Pekka Visuri, Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan (1989), s. 66-67 ja 98-106