Puolustusvoimien aseman ja arvostuksen vähittäisen kohentumisen kannalta oli tärkeää, että Fagerholmin hallitukseen vuonna 1948 tuli puolustusministeriksi sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Emil Skog. Hän saavutti tässä tehtävässä nopeasti Paasikiven luottamuksen. Toisaalta jo hänen edeltäjänsä, pasifistina tunnettu Yrjö Kallinen oli onnistunut rauhoittamaan mielialoja puolustuslaitoksen henkilöstön keskuudessa pitämällä huolta sosiaalisista oloista aikana, jolloin vaikeudet olivat todella suuret.
Tasavallan presidentti Paasikivi piti puolustusvoimien ylipäällikkönä käsissään merkittävät puolustuspolitiikan ratkaisut. Puolustusministerille kuuluva budjettivalta ei edelleenkään tarjonnut juuri muita vaihtoehtoja kuin pakollisista kulutusmenoista huolehtimisen. Uutena asiana oli nyt kuitenkin puolustuslaitoksen uudistusohjelman valmistaminen, erityisesti organisaation ja henkilöstön kokoonpanon osalta. Laki puolustuslaitoksen viroista ja toimista annettiin vuonna 1952, jolloin myös vahvistettiin rauhan ajan organisaatio. Näissä valmisteluissa puolustusministeri Skogin toiminta oli merkittävää.