Länsivaltojen toimet Saksan läntisten miehitysvyöhykkeiden erottamiseksi itäisestä osasta muun muassa rahauudistuksella sekä Euroopan jälleenrakennusohjelman ja muutenkin Trumanin opin toteutuksen aloittaminen vaikuttivat merkittävästi siihen, että Neuvostoliitto kiirehti itäblokin kiinteyden vahvistamista ja sotilaallisen suoja-alueen muodostamista länsirajoilleen. Vuoden 1948 alussa Neuvostoliitolle tuli kiire oman valtapiirinsä rajojen vetämisessä myös Pohjois-Euroopan osalta.

Lyhyen neuvotteluvaiheen jälkeen Neuvostoliitto solmi helmikuun puolivälin tienoilla Romanian ja Unkarin kanssa sopimukset ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta (yya). Vastaava sopimus Bulgarian kanssa valmistui kuukauden kuluttua.

Josif Stalin lähetti 22. helmikuuta presidentti J.K. Paasikivelle kirjeen, jossa hän esitti tehtäväksi sopimuksen, joka olisi juuri Romanian ja Unkarin kanssa tehtyjen sopimusten kanssa samankaltainen. Paasikivi ei heti julkistanut asiaa vaan keskusteli ensin luottomiestensä kanssa.

Valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille hän kertoi Stalinin kirjeestä vasta muutaman päivän kuluttua. Eduskuntaryhmät kommunisteja lukuun ottamatta asettuivat kielteiselle kannalle sotilasliittosopimuksen tekoa kohtaan.