Levottomuutta Suomessa herättivät tiedot kehityksestä kaakkoisessa Euroopassa. Saksan liittolaisena taisteluihin Venäjällä osallistunut Romania yritti irtautua sodasta samoihin aikoihin kuin Suomi mutta joutui sekä saksalaisten että neuvostoliittolaisten joukkojen taistelutantereeksi.
Romanian välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 12.9. – siis viikkoa ennen Suomen sopimusta – erittäin ankarin ehdoin. Romanialaiset muun muassa pakotettiin lähettämään Saksan vastaisiin taisteluihin liittoutuneiden (käytännössä Neuvostoliiton) komennossa joukkoja 12 divisioonaa. Ne kärsivät sodan loppuvaiheissa raskaita tappioita.
Bulgaria antautui puna-armeijalle ilman taisteluja syyskuussa, ja sen armeija suunnattiin sotatoimiin saksalaisia vastaan. Myös Saksan kanssa liitossa olleessa Unkarissa taisteltiin ankarasti koko syksyn 1944. Budapest antautui helmikuussa 1945. Noissa Kaakkois-Euroopan maissa toteutettu neuvostomiehitys mahdollisti sisäpoliittiset mullistukset, joista sodan jälkeen seurasi kommunistien valtaanpääsy.