Monivaiheisen, valvontakomission tiukasti seuraaman prosessin päätteeksi presidentti Risto Ryti ja useita entisiä ministereitä tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Suomen valtiojohdon ja kansan keskuudessa sotasyyllisyydestä annettuja tuomioita ei hyväksytty, mutta niitä oli pakko sietää. Tuomittuja yleisesti pidettiin “sijaiskärsijöinä” vastaamassa siitä, että Suomi oli hävinnyt sodan. Voittajavallat halusivat näyttää valtaansa ja osoittaa olleensa oikeassa, kuten voittajilla on aina ollut tapana.

ylärivin kuvat vasemmalta: Edwin Linkomies, Risto Ryti ja Väinö Tanner
alarivin kuvat vasemmalta: Antti Kukkonen, Jukka Rangell, Tyko Reinikka, Toivo Kivimäki ja Henrik Ramsay

Jälkeen päinkin on kiistelty sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin liittyneistä dramaattisista tapahtumista. Hallitusta ja sen yksittäisiä ministereitä on herkästi moitittu liiasta innokkuudesta ryhtyä syytetoimiin. Julkisuuteen tulleet asiakirjat ja muistelmat kertovat kuitenkin yksiselitteisesti, että hallitus toimi erittäin kovan paineen alaisena.

Vertailussa muihin maihin voidaan todeta, että Suomessa sodan jälkiselvittelyistä sittenkin selvittiin verraten pienin vaurioin. Neuvostoliiton miehittämissä maissa entiset johtajat yleensä saivat kuolemantuomion, ja myös Saksan miehittämissä läntisen Euroopan maissa yhteistoimintamiehiä kohdeltiin kaltoin, esimerkiksi Norjassa Saksan kanssa yhteistyössä toiminutta hallintoa rangaistiin 49 kuolemantuomiolla ja 20 000 vankilatuomiolla.