“Suomi kylmässä sodassa” -projektin tarkoituksena on ollut tuottaa yleiskuvaus kylmän sodan synnystä ja kehityksestä sekä arvioida Suomen aseman muutosta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta katsottuna. Turvallisuuspolitiikka ymmärretään tällöin laajasti mutta ottaen huomioon, että tuo käsite Suomessa vakiintui vasta 1960-luvun puolivälissä kattamaan pääpiirtein ulko- ja puolustuspolitiikan muodostaman yhdistelmän. Turvallisuuspolitiikan käsitettä voidaan käyttää myös takautuvasti kuvaamaan kokonaisuutta, johon ulko- ja puolustuspolitiikan lisäksi kuului sisäpolitiikkaa, taloutta ja yhteiskunnan kehitystä siltä osin, kuin ne vaikuttivat turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Aiheen rajauksista seuraa, että kysymys ei ole maailman, Euroopan tai Suomen historian kokonaisesityksestä. Vaikka turvallisuuspoliittinen näkökulma on pyritty pitämään mahdollisimman laajana, tämä aineisto ei myöskään ole tarkoitettu korvaamaan tavanomaisia oppikirjoja vaan täydentämään niitä. Vuonna 2006 julkaistu tietopankki ja siihen liittynyt kirja ovat olleet käytössä taustoittavana oppimateriaalina ja antaneet virikkeitä aiheen lähempään tutkimiseen. Kokonaisuuden rakenne ja esitystapa suunniteltiin sellaiseksi, että aineistoja ovat voineet käyttää yhtä lailla opiskelijat kuin opettajatkin sekä luonnollisesti kaikki historian ja yhteiskunnallisten asioiden harrastajat.
Tietopankki on ollut käytettävissä joko erillisenä tai yhdessä samannimisen kirjan kanssa. Kirjassa ja tietopankkissa oli lähes samansisältöinen runkoteksti, mutta tietopankki sisälsi runsaasti täydentävää ja tarkentavaa tietoa, jota voi helposti tulostaa ja myös täydentää linkkien avulla internetistä.
Vuoden 2006 jälkeen on kylmän sodan ajasta saatu runsaasti uutta tietoa, ja myös kiinnostuksen kohteet ovat eläneet. Lisäksi esitystekniset mahdollisuudet ovat huomattavasti parantuneet. Siksi Kadettikunta päätti tuottaa tietopankkista perusteellisesti uudistetun version, jossa on otettu huomioon vuosikymmenen kuluessa tapahtunut kehitys. Uuden esitystekniikan ansiosta sisältöä on voitu laajentaa ja monipuolistaa merkittävästi. Samalla käytettävyyttä eri esitysjärjestelmillä on parannettu.
Ajallisesti rajatuissa luvuissa on aina ensiksi yleiskuvaus ja sitten tarkempi alakohtainen esitys, johon liittyy myös runsaasti havaintomateriaalia. Kirjallisuusluettelot ja internet-linkit jokaisen luvun yleisesityksen ja alakohtien yhteydessä viittaavat lähinnä helposti saatavaan lähdeaineistoon eivätkä siis pyri olemaan täydellinen viitteistö. Tarkempia kirjallisuusviitteitä ja selityksiä sisältäviä “laatikoita” sekä uutisfilmejä on sijoitettu runsaasti päätekstin yhteyteen.
Tekstiä ja kuvia voi kopioida tai tulostaa omaan ja rajoitettuun opetuskäyttöön ottaen huomioon normaalit tekijänoikeuksien rajoitukset.