Suomi kylmässä sodassa
  • ETUSIVU
    • Puolen vuosisadan konflikti: Kylmä sota vai kuuma rauha?
    • Suomen aseman kehittyminen
    • Tietopankin tarkoitus ja rakenne
    • Keskeiset kysymykset
  • KYLMÄN SODAN AJANJAKSOT
    • TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEINEN AIKA 1944-1955
    • BLOKKIJAON VAKIINTUMINEN 1956-1968
    • LIENNYTYKSEN KAUSI 1969-1979
    • UUSI KYLMÄN SODAN VAIHE 1980-LUVUN ALUSSA
    • KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN 1986-1991
    • MITEN SUOMI SELVIYTYI?
  • INFO
    • KIRJALLISUUS
  • Search
  • Menu Menu
  • Miten Suomi selviytyi?

    Koivisto ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan Helsingissä vuonna 1988

Poliittisen historian ja kansainvälisen politiikan tutkimus on tuottanut kylmän sodan ajasta suuren määrän kirjallisuutta ja yhä enemmän myös kuvauksia muilla median aloilla. Tutkimus voidaan selvästi jakaa kylmän sodan aikaiseen ja sen päättymisen jälkeiseen kauteen. Vanhempaa tutkimusta leimasivat vahvasti ajankohtaiset kysymyksenasettelut ja intressit sekä usein myös propaganda. Lähteinä käytettiin paljon lehdistöä ja poliitikkojen puheita, koska tuoreisiin salaisiin asiakirjoihin ei tutkijoilla yleensä ollut pääsyä.

Kylmän sodan kansainvälinen tutkimus keskittyi pitkään suurvaltasuhteisiin ja vielä erityisesti ydinasekysymyksiin. Tutkimusta tehtiin erityisesti Yhdysvalloissa, joten sekin vaikutti tutkimusten luonteeseen.

Kylmän sodan päätyttyä tutkimustoiminta selvästi monipuolistui. Lähdetilanne parani varsinkin itäblokin osalta, kun kommunistihallinnon aikaisia arkistoja avattiin verraten pian. Toisaalta heräsi suuri kiinnostus blokkien ulkopuolisen, ns. kolmannen maailman tapahtumiin.

Neljännesvuosisadan kuluttua kylmän sodan päättymisestä on sen yleisluonne ja tärkeimmät tapahtumat tulleet jo verraten hyvin tutkituiksi. Kyseessä oli asetelmaltaan hyvin poikkeuksellinen mutta myös selkeästi määritettävissä oleva historian jakso, jona aikana maailma kuitenkin kehittyi nopeasti ja kansainväliset yhteydet paranivat. Tietoisuus maailman monimuotoisuudesta ja pitkään piilossa pysyneiden osien merkityksen kasvusta on lyönyt leimansa myös uudempaan tutkimukseen ja muihin kylmän sodan ajan arviointeihin.

Kiinnostavaa on todeta, että kylmä sota alkoi toisen maailmansodan lopputilanteesta ja erityisesti voittaneiden suurvaltojen välille syntyneistä kiistoista, kuinka hallita sodassa hävinnyttä Saksaa. Berliini oli silloin tapahtumien keskipisteessä. Vastakkaisten blokkien välinen kamppailu laajeni 1950-luvun alussa Aasiaan, missä käytiin tuhoisia sotia lähinnä Koreassa ja Vietnamissa.

Kylmää sotaa luonnehti lopulta ehkä parhaiten suurvaltojen keskinäinen kilpavarustelu, joka sai jättiläismäiset mittasuhteet. Kaiken taustalla vaani uhka ydinsodan alkamisesta, jolloin tuhot olisivat olleet ennennäkemättömän suuret. Siksi suurvallat välttivät joutumista keskinäisiin sotatoimiin. Seurauksena Euroopassa oli pitkittyneen asemasodan kaltainen asetelma, jossa ei kuitenkaan ammuttu. Vaikutukseen pyrittiin sen sijaan propagandalla ja muilla epäsuorilla keinoilla, joihin kuului myös kilpavarustelu. Sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat kokivat kiihtyneen asevarustelun 1980-luvun puolivälissä kohtuuttoman kalliiksi ja vaaralliseksi, joten pyrkivät sopimuksiin sen hillitsemiseksi. Näkyvin tulos näistä toimista oli vuonna 1997 aikaansaatu sopimus keskikantaman ohjusten poistamisesta Euroopasta.

Lopulta kylmä sota päättyi siellä, missä se oli alkanutkin, Berlinin muurin avautumiseen syksyllä 1989 ja sitä pian seuranneeseen Saksan yhdistymiseen. Noiden tapahtumien vaikutukset laajenivat Euroopassa nopeasti koko itäblokin käsittäneeksi mullistukseksi, joka lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.

Suomen aseman kehittyminen kylmän sodan eri vaiheissa seurasi verraten tarkoin yleistilanteen kehityskulkuja. Suomi sijaitsi suurvaltojen johtamien blokkien välialueella mutta selvästi Neuvostoliiton poliittisessa ja sotilaallisessa vaikutuspiirissä. Toisaalta, kun länsi oli taloudellisesti vahvempi ja kulttuurisesti läheisempi, sen vaikutus Suomeen oli erittäin voimakasta. Lisäksi Suomi oli osa Pohjolaan jo 1950-luvulla vakiintunutta turvallisuuspoliittista tasapainojärjestelmää, jonka horjuttaminen ei ollut alueen asukkaiden eikä myöskään suurvaltojen mielestä hyödyllistä.

Kylmän sodan ajan arviointi Suomen näkökulmasta on kaksijakoinen tehtävä. On ensinnäkin pyrittävä saamaan selville, miten yleistilanne kehittyi, ja toiseksi, kuinka Suomessa reagoitiin tuohon kehitykseen. Siten saadaan perusteita pohdinnoille, miten tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti päättäjät silloin toimivat tai missä määrin tapahtumat vain veivät Suomea mukanaan. Lopputuloksen jo selvittyä voidaan myös paremmin tutkia syitä koettuihin tapahtumiin ja kehityskulkuihin, joskin on otettava huomioon, että paljon tärkeää tietoa on pysynyt salassa eikä kylmän sodan kaikkia jälkivaikutuksia vielä voida tuntea.

Yleisarvioita kylmän sodan ajasta

Suomi kylmän sodan päätyttyä: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

Kirjallisuutta

  • Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009)
  • DIIS, Danmark under den kolde krig (2005)
  • John Lewis Gaddis, The United States and the End of the Cold War (1992), We Now Know (1997) ja The Cold War (2005)
  • Jussi Hanhimäki – Odd Arne Westad (eds.), The Cold War (2003)
  • William Hitchcock, The Struggle for Europe (2004)
  • Michael Hogan (ed.), The End of the Cold War (1992)
  • Henry Kissinger, Diplomacy (1994)
  • Martin McGauley, Russia, America and the Cold War (2004)
  • Walter LaFeber, America, Russia and the Cold War 1945 – 2000 (2002)
  • Melwyn Leffler – Davod Painter (eds.), Origins of the Cold War (1994)
  • Sean Lynn-Jones – Steven Miller (eds.), The Cold War and After (1993)
  • Vojtech Mastny, The Cold War and Soviet Insecurity (1996)
  • Jack Matlock, Reagan and Gorbatshev (2004)
  • Olav Njolstad (ed.), The Last Decade of the Cold War (2004)
  • Thorsten Olesen (ed.), The Cold War — and the Nordic Countries (2004)
  • Silvio Pons – Federico Romero (eds.), Reinterpreting the End of the Cold War (2005)
  • Ronald Powaski, The Cold War (1998)
  • Pekka Visuri, Suomi kylmässä sodassa (2006) ja Maailman muutos ja Suomi (2011), s. 17-32
  • Tim Weiner, CIA. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia ( 2010)
  • Odd Arne Westad (ed.), Reviewing the Cold War (2000)
  • TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEINEN AIKA 1944-1955
    • SUOMI SODASTA RAUHAAN
      • Ratkaisun kesä 1944
        • Neuvostoliiton yritys irrottaa Suomi sodasta
        • Neuvostoliiton suurhyökkäys
        • Saksan apu
        • Hyökkäyksen torjunta
        • Suomi etsii tietä rauhaan
        • Suomen marsalkka Mannerheim presidentiksi
      • Aselepo ja välirauha
        • Sotatoimien päättyminen
        • Välirauhansopimus
        • Kehitys kaakkoisessa Euroopassa
        • Tiedustelumateriaalin siirto Ruotsiin – ”Stella polaris”
        • Tilanne Suomessa syksyllä 1944
      • Liittoutuneiden valvontakomissio
        • Valvontakomission saapuminen
        • Valvontakomission tehtävä
        • Valvontakomission toiminta
        • Valvontakomission poliittinen toiminta
        • Välirauhansopimusta noudatettiin
      • Saksalaisten poistuminen Suomesta ja Lapin sota
        • Saksalaisten valmistelut Suomessa
        • Suursaaren valtausyritys 15.9.1944
        • Lapin sota aluksi valesotaa
        • Lapin hävitys alkaa
        • Taisteluiden päättyminen Lapissa
      • Sodan ajan puolustusvoimien kotiuttaminen
        • Määräykset kotiuttamisesta
        • Kotiuttaminen syksyllä 1944
        • Rauhanajan kokoonpanoon
        • Sotiemme tappiot
        • Puolustusvoimat uudessa tilanteessa
      • Sotakorvauksien aloitus
        • Sotakorvausten suoritusperiaatteet
        • Tavaratoimitusten painopiste metalliteollisuuden tuotteisiin
        • Sotakorvaukset olivat Neuvostoliitolle tärkeitä
      • Jälleenrakennus ja siirtoväen asuttaminen
        • Jälleenrakennus ja siirtoväen asuttaminen
        • Työvoimapula ja pientilojen synty
      • Sisäpoliittinen tilanne syksyllä 1944
        • Paasikivi pääministeriksi
        • Vasemmiston nousu
        • Sisäpoliittinen kamppailu
        • Pääministeri Paasikiven itsenäisyyspäivän puhe 6.12.1944
      • Eduskuntavaalit 1945
        • Eduskuntavaalit maaliskuussa 1945
        • Vaalitulos ylläpiti poliittista vakautta
      • Sotasyyllisyyskysymys
        • Sotarikokset ja sotasyyllisyys
        • Poikkeuslaki sotaan syyllisten rankaisemiseksi
        • Tuomittuja pidettiin yleisesti ”sijaiskärsijöinä”
      • Asekätkentä
        • Asekätkentä
        • Asekätkennän paljastuminen ja oikeudenkäynnit
      • Paasikiven linja
        • Paasikiven linjan synty ja periaatteet
        • Taustalla pitkä kokemus Venäjän ja Neuvostoliiton politiikasta
        • Pariisin rauhansopimus lisäsi Suomen liikkumavaraa
        • Paasikiven linja vakautti suhteet Neuvostoliittoon
    • MAAILMA SUURSODAN JÄLKEEN
      • Toisen maailmansodan päätös
        • Toinen maailmansota lähestyy loppuaan
        • Puolan kysymys
        • Kilpajuoksu Berliiniin
        • Tulimyrskyt
        • Saksan rintamien romahdus
        • Saksan antautuminen
        • Sodan päättyminen
      • Sodan tuhot
        • Suurimmat tappiot Euroopassa ja Kaukoidässä
        • Neuvostoliiton tappiot
        • Saksan tappiot
        • Kansanmurhat
        • Saksan siviiliväestöön kohdistuneet kostotoimenpiteet
        • Sodan julmat jälkiselvittelyt
        • Teollisuus sotatarviketuotannon palveluksessa
      • Suurvaltojen konferenssit sodan aikana
        • Suurvaltojen konferenssit sodan aikana
        • Teheranin konferenssi 1943
        • Winston Churchillin esitys vaikutusalueista Itä-Euroopassa
        • Jaltan konferenssi
        • Jaltan konferenssin päätöksiä
        • Potsdamin konferenssi
        • Potsdamin konferenssin päätöksiä
      • YK:n perustaminen
        • Ajatus Yhdistyneistä Kansakunnista
        • Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisen valmistelu
        • Peruskirjan allekirjoittaminen
      • Miehitysalueet Euroopassa ja Saksan kysymys
        • Saksaa rangaistiin tuhoamissodasta
        • Tasapainopolitiikan oppi
        • Saksa maatalousmaaksi?
        • Saksan jakaminen
        • Miehitysalueet
        • Saksan kansan kohtelun periaatteet
        • Saksalaisten karkotukset
      • Nürnbergin oikeudenkäynti
        • Sotarikosoikeudenkäyntien perusteet
        • Sotarikossyytteet Nürnbergissä
        • Voittajavaltiot sotarikossyytteiden ulkopuolelle
      • Pariisin rauhankonferenssi 1946 – 1947
        • Saksan liittolaisten kohtelu rauhansopimuksissa
        • Rauhansopimusten valmistelu
        • Pariisin rauhankonferenssin tulokset
    • KYLMÄN SODAN ALKU
      • Liittoutuneiden kiista Saksasta
        • Kiistat miehityspolitiikasta ja sotakorvauksista
        • Joukkojen kotiuttaminen
        • Saksan itäosat sosialistiseksi
        • Saksan jakautuminen
      • Alkava blokkijako Euroopassa
        • Churchillin varoitus Neuvostoliiton vaarasta
        • Josif Stalinin puhe helmikuussa 1946
        • Kommunistisen ideologian leviäminen
        • Suhteiden viileneminen
        • ”Rautaesirippu”
        • Käsitteen ”kylmä sota” synty
      • Trumanin oppi – Yhdysvaltojen ”patoamispolitiikka”
        • Kylmän sodan laajeneminen
        • Trumanin opin synty
        • Neuvostoliitto varmisti valtapiiriään
        • Euroopan talouselämän vaikeudet
        • Marshall-apu
        • Yhdysvaltojen talouden ylivertaisuus
        • Kominformin perustaminen
        • Blokkien rajat
        • Kylmä sota radioaalloilla
      • Kylmän sodan kiristyminen 1948
        • Blokkijaon jyrkentyminen
        • Vallan siirtyminen Tshekkoslovakiassa
        • Yhdysvaltojen reaktio Tshekkoslovakian tapahtumiin
        • Neuvostoliiton liittojärjestelmän tiivistyminen
        • Berliinin saarto ja ilmasilta
        • Jugoslavian karkotus itäblokista
      • Läntisen liittojärjestemän synty
        • Ensimmäiset läntiset puolustussopimukset
        • Skandinavian puolustusliiton kaavailut
        • Naton perustaminen
        • Naton tarkoitus ja periaatteet
    • SUOMEN ASEMAN VAKIINTUMINEN 1947 – 1948
      • Pariisin rauhansopimus
        • Rauhansopimuksen valmistelu
        • Vaatimuksia asevoimien rajoittamiseksi
        • Sopimuksen allekirjoitus
        • Asevoimia koskevat rajoitukset
        • Suomen rauhansopimuksen voimaantulo
      • Sisäpoliittiset kiistat
        • Kiistat hallituksen sisällä
        • Kamppailu ammattiliittojen herruudesta
        • Kiistely vasemmistopuolueissa ja niiden välillä
        • Kommunistisen sisäasiainministerin erottaminen
      • Ulkopolitiikan linjanvetoa 1947
        • Suomen kieltäytyminen Marshall-avusta
        • Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen
        • Paasikiven tarkoitus välttää puolustusliittoa
      • Ystävyys ja avunantosopimus keväällä 1948
        • Yya-neuvotteluiden taustat
        • Stalinin esitys sopimusneuvotteluista
        • Yya-sopimusneuvottelut
        • Yya-sopimuksen sisältö
      • Vallankaappaushuhut ja hallituksen vastatoimet
        • Tilanne keväällä 1948
        • Presidentti Paasikiven ja hallituksen toimenpiteet
        • Oliko kaappausuhka todellinen?
      • Eduskuntavaalit kesällä 1948
        • Eduskuntavaaleista vasemmiston välienselvittely
        • Sosiaalidemokraatit vasemmiston suurimmaksi puolueeksi
        • Sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus
        • Suomen valtiollisen aseman vakiintuminen
        • Miksi Suomi sai osakseen erikoiskohtelun?
    • KYLMÄN SODAN LAAJENEMINEN 1950-LUVUN ALUSSA
      • Maailmanpolitiikan huomio itään
        • Kommunistien voitto Kiinassa
        • Kiinasta kansantasavalta
        • Korean sodan alku
        • Korean sodan päättyminen
        • Korean sodan seuraukset
      • Reaktiot Euroopassa: Lännen ja idän uhkakuvat
        • Toimenpiteet kommunismin leviämisestä vastaan
        • Toiminta ”epäamerikkalaisuutta” vastaan
        • Propagandasota
        • Naton vahvistaminen
        • Länsi-Saksa Naton jäseneksi
        • Neuvostoliiton uhkakuvat
      • Ydinasekilpavarustelun alkuvaiheet
        • Yhdysvallat aluksi ainoa ydinasevalta
        • Ydinasekilpavarustelun alku
      • Pohjolan sotilaspoliittinen asema
        • Norja ja Tanska Natoon
        • Ruotsi pysyi liittoutumattomana
        • Ruotsi salaisessa yhteistyössä Naton kanssa
        • Ruotsilla vahva puolustus
      • Länsi-Euroopan taloudellisen integraation alku
        • Ensimmäiset ehdotukset Euroopan yhdentymiseksi
        • Ensimmäiset toteutetut integraatiohankkeet
        • Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
        • Euroopan puolustusyhteisön perustaminen epäonnistui
        • Taloudellisen integraation jatkuminen
      • Siirtomaiden vapautuminen Aasiassa
        • Ranskan ja Hollannin siirtomaiden vapautuminen
        • Iso-Britannian aasialaisten siirtomaiden vapautuminen
        • ”Kolmannen maailman” yhteistyö
      • Stalinin kuolema ja sen seuraukset
        • Stalinin viimeiset vuodet
        • Stalinin kuolema
        • Nikita Hrushtshev huipulle
        • Neuvostoliiton ulkopolitiikka joustavammaksi
      • Varsovan liiton synty 1955
        • Itäisen liittojärjestelmän perusta
        • Varsovan liiton muodostaminen
        • Varsovan liiton seitsemän valtiota
    • PAASIKIVEN KAUDEN PÄÄTÖS
      • Suomen asema 1940-luvun lopulla
        • Pohjoismaiden ratkaisujen merkitys
        • Kireyttä idänsuhteissa
        • Länsimaissa epäluuloa Suomea kohtaan
        • Neuvostoliitto tyytyi tilanteeseen
        • Suomi ja muut pohjoismaat
        • Länsimaiden suhtautuminen Suomeen
      • Lakkoliikkeet ja järjestysvalta
        • Valpon lakkauttaminen
        • Vakavat lakkoliikkeet
        • Neuvostoliitto ei tukenut lakkoja
      • Sisäpolitiikan asetelmat 1950-luvun alussa
        • Vuoden 1950 presidentinvaalit
        • Urho Kekkonen pääministeriksi
        • Urho Kekkonen ja idänsuhteet
        • ”Punamultayhteistyö”
        • Eduskunnan voimasuhteet entisellään
        • Kamppailu Paasikiven perinnöstä
      • Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyt
        • Puolustusrevisio
        • Puolustusrevision selvitykset ja esitykset
        • Vaatimukset ”armeijan demokratisoimiseksi”
        • Liikekannallepanovalmistelut
        • Suhtautuminen YYA-sopimukseen
        • Puolustusministerien vaikutus
        • Puolustusvoimien uusi organisaatio
        • Puolustuspolitiikan ongelmat
        • Kalusto vanheni nopeasti
      • Paluu normaaliaikaan vuonna 1952
        • Suomelle symbolisesti tärkeä vuosi 1952
        • Kansallisen itsetunnon nousu
        • Helsingin olympialaisten merkitys
        • Sotakorvausten päättyminen
        • Säännöstelyn loppuminen
      • Talouden elpyminen
        • Vienti metsäteollisuuden tuotteita, tuonti raaka-aineita
        • Tuotannon nopea elpyminen
        • Uusien yhtiöiden perustaminen
        • Asutuspolitiikka
        • Talouden säännöstelystä luopuminen
        • Tiukkaa talouspolitiikkaa 1950-luvun alkupuoliskolla
        • Ulkomaankaupan politisoituminen
      • Suomi idän ja lännen välialueena
        • Ruotsi Suomella tärkeä
        • Suhteet Ruotsiin
        • Pohjoisten alueiden sotilaspoliittisen merkityksen kasvu
        • Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vakiintuminen
        • Amerikkalaiset tarkkailivat Suomea
        • Suomi pommikoneiden lentoreitillä
        • Vilkasta vakoilutoimintaa
      • Paasikiven matka Moskovaan 1955
        • Paasikiven kauden päätös
        • Paasikiven matka Moskovaan
        • Porkkalan palautuksen merkitys
      • Suomen liittyminen YK:hon
        • Suomen liittyminen YK:hon 1955
        • Liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon
        • Suomi normaaliaikaan
      • Yleisarvio Paasikiven presidenttikaudesta
        • Arviointia: Paasikiven kauden alku
        • Arviointia: Ratkaisujen vuosi 1948
        • Arviointia: 1950-luvun alku
        • Arviointia: Puolueettomuuspolitiikan perusta vahvistui
  • BLOKKIJAON VAKIINTUMINEN 1956-1968
    • KRIISEJÄ VALTAPIIRIEN RAJOILLA
      • Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi 1956
        • Stalinin jälkeinen linjanmuutos
        • Poznanin lakko Puolassa
        • Unkarin kansannousun alku
        • Unkarin kansannousun murskaaminen
        • Suezin kriisin alkaminen
        • Suezin kriisin kärjistyminen ja laantuminen
        • Suezin kriisi ratkaistiin YK:ssa – Unkarin ei
        • Syksyn 1956 tapahtumien seuraukset
      • Kriisejä 1957 – 1961
        • Kiinan tilanteen kärjistyminen
        • Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko
        • Avaruuskilvan alku
        • Lisää ydinaseita Eurooppaan
        • Saksan kysymys jälleen esille
        • Muuttoaalto Itä-Saksasta
        • DDR rasite Neuvostoliitolle
        • Berliinin kriisi 1958
        • Yritykset estää kriisin kärjistyminen
        • Suurvaltojen huippukokouksen peruuntuminen
        • John F. Kennedy Yhdysvaltojen presidentiksi
        • Berliinin kriisin kärjistyminen
        • Berliinin muuri ja kriisin laantuminen
      • Kuuban kriisi 1962
        • Kuuban vallankumous
        • Kuubasta kylmän sodan näyttämö
        • Yhdysvaltojen toimet Castron hallinnon kaatamiseksi
        • Neuvostoliiton ohjuksia Kuubaan
        • Yhdysvaltojen vastatoimet
        • Salainen lupaus ja Neuvostoliiton perääntyminen
        • ”Kuuman linjan” synty
      • Vietnamin sota
        • Ranskan siirtomaavallan päättyminen
        • Indokiina pitkään taistelualueena
        • ”Domino-teoria”
        • Vietnamin sodan alku
        • Amerikkalaisten vaiheittainen sitoutuminen sotaan
        • Kohti täyttä sotaa
        • Sodan pitkittyminen
        • Sodan ”vietnamisointi” ei onnistunut
        • Sodan päättyminen
        • Vietnamin sodan tuhot
      • Euroopan ja Lähi-Idän turvallisuuspoliittinen tilanne 1960-luvun puolivälissä
        • Parantuneet suurvaltasuhteet
        • Naton asema Euroopassa
        • Kulttuurinen kamppailu Euroopassa
        • Lähi-idässä jatkuva jännitystila
      • Kommunistileirin rakoilu
        • Kiina omille teilleen
        • Nikita Hrushtshovin syrjäyttäminen
        • Itäblokin talouspolitiikan ongelmat
        • Tshekkoslovakian sisäinen valtakamppailu
        • Dubcekin uudistukset
        • Varsovan liiton painostustoimet
        • Tshekkoslovakian miehitys
        • Läntiset reaktiot miehitykseen
        • Liennytyskehitys ei pysähtynyt
    • KEKKOSEN LINJAN SYNTY
      • Urho Kekkosen presidenttikauden alku vuonna 1956
        • Presidentinvaalit 1956
        • Yleislakko
        • Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi
      • Puolueettomuuspolitiikka koetuksella: ”Yöpakkaset” 1958
        • Neuvostojohdon vierailu Suomessa
        • Fagerholmin ”yöpakkashallitus”
        • Fagerholmin hallituksen ero
        • Hrushtshovin ja Kekkosen tapaamiset
        • Kekkonen ”yöpakkaskriisin” ratkaisijana
        • Kekkosen idänsuhteiden hoito
      • Puolustusneuvosto ja kokonaismaanpuolustuksen rakentaminen
        • Totaalisen sodan uhka
        • Puolustusneuvoston perustaminen
        • Puolustusneuvoston toiminnan alkuvaiheet
        • Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen
      • Idänkauppa ja EFTA:n liitännäisjäsenyys
        • Helsinki-klubi
        • Idänkaupan runkosopimukset
        • Suomi liitännäisjäseneksi Eftaan
      • Berliinin kriisin heijastuminen Suomeen kesällä 1961
        • Sotilaspoliittisen tilanteen kiristyminen
        • Taustalla Yhdysvaltojen ja Naton vahvistuminen
        • Turvallisuuspolitiikassa vilkasta
        • Puolustusministeri marsalkka Malinovskin vierailu
        • Varautuminen tilanteen kiristymiseen
        • Berliinin muurin rakentaminen
      • Presidentti Kekkosen vierailu Yhdysvalloissa
        • Kutsu Yhdysvaltoihin
        • Poliittisesti merkittävä ohjelma
        • Onnistunut vierailu
      • Noottikriisi syksyllä 1961
        • Nootti Suomelle
        • Presidentin ja ulkoministerin toimenpiteet
        • Tapaaminen Novosibirskissa
        • Puolueettomuuspolitiikan edellytykset
        • Kekkosen uudelleenvalinta
        • Kiistely noottikriisin motiiveista ja tavoitteista
        • Noottikriisin sotilaalliset taustat
        • Testi Suomen turvallisuuspolitiikalle
    • SUOMEN TURVALLISUUSPOLIITTISEN LINJAN VAKIINTUMINEN
      • Puolueettomuuspolitiikan vahvistamistoimet
        • Kekkosen ja maalaisliiton aseman vahvistuminen
        • Kommunistien aseman heikkeneminen
        • Puolueettomuus turvallisuuspolitiikan peruslinjana
        • Puolueettomuuskasvatusta puolustusvoimiin
        • Lännessä epäluuloa
        • Puolueettomuuspolitiikan perusteiden selvittäminen
      • Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklojen uudelleentulkinta 1962
        • Painopiste ilmapuolustuksen hankintoihin
        • Yhdysvallat ilmatorjuntaohjusten hankintoja vastaan
        • ”Salainen ohjuskriisi”
        • Noottikriisin jälkeiset asehankinnat
      • Ydinaseuhka myös Suomen yllä
        • Suomella vakavia uhkatekijöitä
        • Suomen puolustus vanhojen oppien varassa
        • Maanpuolustuskurssien aloittaminen
        • K-ohjelma
        • Rauhanliikkeiden vahvistuminen
        • Turvallisuuspolitiikan sisältö
      • Ulkopoliittisia aloitteita
        • Pohjoismaat edelleen ydinaseettomina
        • Ehdotus ydinaseettomuuden takaamiseksi
        • Natolta jyrkkä torjunta ehdotukseen
        • Yhteyden avaaminen Viroon
        • Hrushtshevista Brezhneviin
        • Kekkonen painostuksen ja arvostelun kohteena
        • Ehdotus rajarauhasopimuksesta Norjan kanssa
        • Lapin puolustuksen vahventaminen
        • Pohjolaa koskevat ehdotukset kauan asialistalla
        • Suhteet jaettuun Saksaan
      • Alueellisen puolustuksen kehittäminen
        • Uuden puolustusjärjestelmän tarve
        • Ratkaisuksi alueellinen puolustusjärjestelmä
        • Ennalta estävä pelotusvaikutus
        • Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta
        • Suomen sotilaspoliittisen aseman helpottuminen
        • Materiaalinen valmius verraten heikko
      • Suhteet Pohjoismaihin
        • Suomen asema pohjoismaana vakiintui
        • Suhteet Norjaan ongelmallisia
        • Pohjola-aktivistit
        • Ruotsi sotilaallisena yhteistyökumppanina
    • YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS
      • Vasemmiston voimistuminen 1960-luvun puolivälissä
        • Maalaisliiton pyrkimys yleispuolueeksi
        • Sosiaalidemokraatit Kekkosen linjalle
        • SDP:stä suurin puolue
        • SAK:sta mahtitekijä
        • SKP:stä entistä maltillisempi
        • Kulttuurielämän vasemmistolaistuminen ja radikalisoituminen
        • ”Yhden asian liikkeet”
        • Vaikutukset koululaitokseen ja korkeakouluihin
      • Talouden suurhankkeet
        • Öljynjalostamot
        • Suomen riippuvuus öljystä
        • Neuvostoliiton erityisasema
        • Ydinvoimala vaikea hanke
        • Vaihtotaseongelmat ja inflaatio
      • Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos
        • Maatalousväestön osuus vielä merkittävä
        • Muuttoliike kaupunkeihin ja Ruotsiin
        • Sosiaalipolitiikan kehittyminen
        • ”Kansanrintamahallitukset”
        • Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) nousu
      • Presidentinvaalit 1968
        • SDP tukemaan Kekkosta
        • Vaalitaistelun linjaukset
        • Kekkonen pettyi tulokseen
        • Mauno Koivisto pääministeriksi
      • Reaktiot Suomessa Tsekkoslovakian miehitykseen
        • Miehitys tuli yllätyksenä
        • Mielenosoituksia myös Suomessa
        • SKP tuomitsi miehityksen
        • Puolustusvoimat tehosti merivalvontaa
        • Kosyginin ja Kekkosen kalaretki
        • Tshekkoslovakian miehityksen vaikutukset
  • LIENNYTYKSEN KAUSI 1969-1979
    • EUROOPAN TILANTEEN VAKIINTUMINEN JA LIENNYTYS
      • Euroopan tilannekehitys Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen
        • Brezhnevin oppi
        • Protestit oppia vastaan
        • Voimasuhteet Natolle epäedullisiksi
        • Nato kiinnostui ”harmaasta vyöhykkeestä”
        • Miehitys jakoi eurooppalaista vasemmistoa
        • Asevoimat edelleen suuressa valmiudessa
        • Sotilaallinen jännitys Itämeren alueella
      • Sopimukset Saksan aseman vakiinnuttamisesta
        • Suhteiden parantaminen sosiaalidemokraattien ohjelmaan
        • Uusi idänpolitiikka
        • Liittotasavallan ja DDR:n perussopimuksen ratifiointi
      • Suurvaltasuhteet ja neuvottelut ydinaseiden rajoittamisesta
        • Suurvaltasuhteiden asetelman muutos
        • Presidentti Nixonin yllätysvierailu Kiinaan
        • SALT I-sopimuksen synty
        • Presidentti Nixonin käynti Moskovassa
        • SALT II-sopimuksen synty
      • Liennytyskehitys ja ETY-konferenssin alku
        • Liennytyskehityksen alkuvaiheet
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin synty
        • Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio
      • Lähi-Idän kriisit 1970-luvulla
        • Lähi-idän jännittynyt tilanne
        • Lokakuun 1973 sodan alku
        • Kriisin ratkaisu
        • Öljykriisi
        • Tilanteen vakiintuminen
        • Libanonin kriisi
        • Persianlahdesta tärkein konfliktialue
    • KAMPPAILU SUOMEN PUOLUEETTOMUUDESTA
      • Neuvostoliiton kiristyvä asenne
        • Neuvostoliiton linjan koveneminen
        • Uudet uhka-arviot
        • Julkilausumakiistat
        • ”Liturgian” käyttö
        • Puolueettomuuspolitiikan määrittely keskeisessä asemassa
      • Suomen ulkopoliittiset aloitteet
        • Neuvostoliiton ehdotus
        • Suomen aloite
        • Myös Yhdysvallat mukaan
        • Onnistumiselle edellytykset
        • Onnistunut vierailu Yhdysvaltoihin
        • Suomen ulkopolitiikan aktivointi
        • Länsi- ja Itä-Saksan tunnustaminen
        • Liennytyksen tuntuva vahvistuminen
        • ”Suomettumis”-käsitteen synty
      • Kauppapoliittiset ratkaisut
        • Länsi-Euroopan integraatio jatkui
        • Nordek-hankkeessa tavoitteet erilaisia
        • Nordek-hankkeen raukeaminen
        • EEC-tunnustelujen alku
        • Puolueettomuus ja Euroopan yhteisö
        • EEC-sopimuksen valmistelu poliittisesti vilkkaassa vaiheessa
        • Presidentti Kekkonen takuumieheksi
      • Yhteiskunnallinen kehitys 1970-luvulla
        • Eduskuntavaalit 1970
        • Vaikeuksia hallituksen muodostamisessa
        • Rikkinäinen sisäpolitiikka jatkui
        • Neuvostoliitto tuki SKP:n vähemmistöä
        • Äärivasemmisto näkyi opiskelijapolitiikassa
        • Urho Kekkosen viimeinen presidenttikausi
      • ETYK Helsingissä
        • Hankkeen hidas alku
        • Geneven neuvottelut
        • Kutsu Helsinkiin
        • ETYK:n päätöskonferenssi Helsingissä
        • ETYK:n päätösasiakirja
        • Turvallisuuden periaatteet
        • Toinen ja kolmas kori
        • Seurantakokoukset
      • Neuvostoliiton aloitteet
        • Neuvostoliiton tiukentunut asenne
        • Neuvostoliiton uudet uhkakuvat
        • Yya-sopimuksen tulkintaerimielisyydet
        • Salaiset keskustelut yya-sopimuksen soveltamisesta
        • Ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista
        • Suomi varoi sitoutumista itään
      • Maanpuolustuksen kehittäminen
        • Alueellisen puolustusjärjestelmän rakentaminen
        • Painopiste ulkopolitiikassa
        • Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden perustaminen
        • Parlamentaarisen puolustuskomitean vaikutus
        • Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea
      • Suomen turvallisuuspoliittinen asema
        • Kilpavarustelun kiihtyminen
        • Risteilyohjusten tuottama ongelma
        • Lentokonekaappaus Helsinkiin
        • Keskikantaman ohjukset
        • ”Uusi kylmä sota” lähestymässä
  • UUSI KYLMÄN SODAN VAIHE 1980-LUVUN ALUSSA
    • BLOKKIEN VÄLINEN KILPAILU “KOLMANNESSA MAAILMASSA”
      • Valtakamppailu Aasiassa ja Afrikassa
      • Liennytyksen vastainen kritiikki Yhdysvalloissa
      • Etelä-Amerikassa jatkuvia taisteluja
      • ”Likaiset sodat”
      • Valtakamppailu Afrikassa
      • Kylmän sodan jatkuminen Afrikassa ja Etelä-Amerikassa
      • Kaakkois-Aasia Vietnamin sodan jälkeen
    • ISLAMILAINEN VALLANKUMOUS IRANISSA JA PERSIANLAHDEN KRIISIT
      • Kohti vallankumousta Iranissa
      • Islamilainen vallankumous
      • Irakin hyökkäys Iraniin
      • ”Ensimmäisen Persianlahden sodan” päättyminen
    • NEUVOSTOLIITON SUORITTAMA AFGANISTANIN MIEHITYS
      • Afganistanin kriisin taustat
      • Kapina ja avunpyyntö Moskovaan
      • Neuvostoliiton maavoimia Afganistaniin
      • Kuluttava sissisota
      • Yhdysvaltojen reaktiot miehitykseen
    • KIISTA KESKIKANTAMAN OHJUKSISTA EUROOPASSA
      • Kilpavarustelun jatkuminen Euroopassa 1970-luvulla
      • Ydinaseet edelleen pelotusvoimana
      • Naton ”kaksoispäätös” uusista ydinaseista
      • Ydinaseiden vastainen liike
      • Ohjuksien sijoittaminen aloitetaan
    • PUOLAN LAKOT JA SOTATILA
      • Puolan yhteiskunta ja talous kriisissä 1970-luvulla
      • Vakavat lakkoliikkeet
      • Tilanne ei enää kommunistihallinnon kontrollissa
      • Neuvostoliiton varovaisuus
      • Sotatilan julistaminen Puolassa
  • KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN 1986-1991
    • REAGANIN YHDYSVALLAT JA GORBATSHOVIN NEUVOSTOLIITTO
      • Yhdysvallat Reaganin kaudella
        • Presidentti Carterin painotus ihmisoikeuksiin
        • Häilyvyyttä Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa
        • Ronald Reaganin vaalivoitto
        • Presidentti Reaganin kansaan vetoava ohjelma
        • Yhdysvallat lisäsi sotilasmenojaan
        • Asevoimia vahvistettiin
        • ”Euro-ohjukset”
        • ”Tähtien sota”
        • Ydinaseiden vähentämisneuvottelut
      • Neuvostoliiton ”pysähtyneisyys” ja Gorbatshovin uudistusohjelma
        • Neuvostoliitto ”pysähtyneisyyden” tilassa
        • Juri Andropovin uudistusohjelma
        • Konstantin Tshernenkon lyhyt kausi
        • Mihail Gorbatshov valtaan
        • Uudistusohjelman avainkohdat
        • Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus
        • Vetäytyminen Afganistanista
        • Kansallisuusongelmat
        • ”Perestroika” ja ”glasnost”
      • Suurvaltojen maailmanlaajuinen kilpailu ja sen hillintä
        • Kilpavarustelu jatkui
        • Kamppailu ”kolmannesta maailmasta”
        • Tiedustelukamppailut jatkuivat
        • Itämeren tilanteen kiristyminen
        • Neuvostoliiton otteen heikkeneminen itäblokissa
        • Suurvaltasuhteiden paraneminen
      • Pyrkimykset aseidenriisuntaan
        • Reykjavikin tapaaminen
        • Keskikantaman ohjukset pois Euroopasta
        • Neuvostoliiton asevoimien supistaminen
        • Poliittisen ilmaston parantuminen
    • SUOMI KOIVISTON AIKAAN
      • Mauno Koiviston presidenttikauden alku
        • Valtionjohdon sijaisjärjestelyt
        • Vuoden 1982 presidentinvaalit
        • Presidentti Koiviston linjaukset
        • Yya-sopimuksen jatkaminen
        • Sisäpolitiikassa totutteluvaihe
        • SKP ja SKDL hajoamistilassa
        • Laajapohjainen hallitus
      • Suomen idänsuhteet 1980-luvulla
        • Presidentti Koivisto tapasi Neuvostoliiton johtoa
        • Suomen ja Neuvostoliiton suhteet etusijalla
        • Koiviston ja Andropovin tapaaminen
        • Konstantin Tshernenkon lyhyt kausi
        • Ulkopolitiikka Andrei Gromykon vastuulla
        • Suomi kiinni puolueettomuuslinjassa
        • Turvallisuuspoliittisen keskustelun vapautuminen
        • Gorbatshovin uudistusohjelma ja Suomi
      • Suomen suhteet Pohjolaan ja Länsi-Eurooppaan
        • Tiivistyvät suhteet Pohjoismaihin
        • Jännitystä myös Pohjois-Euroopassa
        • Risteilyohjukset
        • Ruotsin sukellusvenehavainnot
        • ”Inarin ohjus”
        • Suomettumissyytösten vaimeneminen
        • Suomi kohtaamispaikaksi
      • Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus sen osana
        • Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
        • Puolustuskomiteoiden sarjan katkeaminen
        • Linjauksista ja tavoitteista yksimielisyys
        • Yya-sopimuksesta tulkintaerimielisyyksiä
        • Presidentillä keskeinen rooli
        • Varautuminen kriisinhallintaan
        • Puolustusvoimat valtiojohdon välineenä
        • Helsingin puolustusta tehostettiin
        • Pyrkimys aseidenriisuntaan
        • Toimikunta puolustuksen kehittämiseen
        • Puolustuskyvyn merkityksen kirkastuminen
      • Suomen vaurastuminen 1980-luvulla
        • Suomesta ”jälkiteollinen yhteiskunta”
        • Sisäpolitiikan muutos
        • Velkaantuminen
        • Idänkaupan kehitys
        • Riskien kasaantuminen
    • JÄIDEN LÄHTÖ EUROOPASTA
      • Saksan yhdistyminen
        • Saksan kysymys 1980-luvulla
        • Helmut Kohlin ja Neuvostoliiton johdon tapaamiset
        • Myös epäluuloa Kohlin hallitusta kohtaan
        • DDR:n johto jäi yksin
        • Pako DDR:stä kiihtyi
        • Berliinin muurin avaaminen
        • Bushin ja Gorbatshovin tapaaminen
        • Saksan yhdistyminen läheni
        • Saksan yhdistymissopimus
      • Kommunistihallinnon romahdus Itä-Euroopassa
        • Itäblokin tilanne 1980-luvun lopulla
        • Unkarin demokratisoituminen
        • Prahan ”samettivallankumous”
        • Romanian dramaattinen vallanvaihto
        • Varsovan liiton lopettaminen
        • Jugoslavian hajoamissotien alku
      • Kansainväliset organisaatiot kylmän sodan päätösvaiheessa
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
        • Uuden Euroopan peruskirja
        • Ety-konferenssin muutos organisaatioksi
        • YK:n roolin vahvistuminen
        • Naton uusi rooli
        • Euroopan yhteisöstä Euroopan unioniksi
      • Neuvostoliiton hajoaminen
        • Neuvostoliiton kansallisuusongelmat
        • Liikehdintä laajeni
        • Levottomuuksia Keski-Aasiassa ja Kaukasiassa
        • Varoittavia esimerkkejä Kaukasiassa
        • Baltian maat vapautusliikkeiden kärjessä
        • Baltian maiden itsenäistyminen
        • Boris Jeltsin uhmaamaan neuvostohallitusta
        • Muutosvastarinnan tiivistyminen
        • Elokuun 1991 vallankaappaus
        • Boris Jeltsinillä kansanjoukkojen tuki
        • Neuvostoliiton hajoaminen kiihtyi
        • Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) synty
        • Neuvostoliiton perinnönjako
        • Neuvostoliiton alueen talousromahdus
      • Maailma ja Eurooppa kylmän sodan päättyessä
        • Pahimmat turvallisuusriskit eivät toteutuneet
        • ”Kolmannen maailman” konfliktien rauhoittuminen
        • Euroopan geopoliittisen kartan muutos
        • Vakavia ristiriitoja
        • Itämeren tilanteen muutos
        • Venäläisten joukkojen poistuminen
        • Persianlahden kriisi ja sota
        • Maailmanpolitiikan huomio eteläiseen Aasiaan
    • SUOMEN REAKTIOT KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMISEEN
      • Suomen reagointi Itä-Euroopan murrokseen
        • Presidentti Koiviston puhe asevalvonnasta
        • ”Sinipunahallitus”
        • Vasemmistoliiton perustaminen
        • Suomen ulkopolitiikka
        • Suomi ja Saksan yhdistyminen
        • Sotilasartiklojen mitätöinti
        • Suomen ulkopolitiikka kokeeseen
        • Gorbatshov vaikeuksissa
        • Presidentti Koiviston tuki Gorbatshoville
        • Ristiriitaa ulkopolitiikasta
        • Baltian tilanteen kiristyminen
        • Varovaisia kannanottoja
        • Tilannetta seurattiin
        • Pidättyvät kannanotot vallankaappaukseen
        • Suomi länsimaiden rinnalla
        • Naapuruussopimukset
        • Lähialuepolitiikka
      • Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudet linjaukset
        • Yya-sopimuksen tulkintoja
        • Puolueettomuuden korostaminen
        • Puolueettomuuskäsitteen kaventaminen
        • Ei enää tarvetta korostaa puolueettomuutta
        • Maanpuolustuksen kehittämisen perusteita
        • Puolustuspoliittinen neuvottelukunta
        • Keskustelua suurista maavoimista
        • Hornet-hankinnat
      • Talouskriisi 1990-luvun alussa
        • Talouskriisin taustat
        • Idänkaupan epätasapaino
        • Kriisin mittasuhteet hahmottuvat
        • Konkurssiaalto, pankkikriisi ja työttömyys
        • Valuuttakriisi
        • Talouden elvyttämisponnistelut
      • Suomen EU-jäsenyys ajankohtaiseksi
        • ETA-sopimuksen valmistelut
        • Hakemus EY:n jäseneksi
        • Suomi ”sotilaallisesti liittoutumaton”
  • MITEN SUOMI SELVIYTYI?
    • Yleisarvioita kylmän sodan ajasta
      • Aluksi tutkimukset akselilla Yhdysvallat – Neuvostoliitto
      • Kylmän sodan kuva monipuolistunut
      • Blokkien sisäiset ristiriidat
      • Ideologinen kylmä sota
      • Kamppailussa ehdottomuuden leima
      • Kamppailuja ja kompromisseja
      • Ideologia alivoiman tueksi
      • Itäblokin romahdus
      • Blokkien sisäiset erimielisyydet
      • Itäblokin yleinen alivoimaisuus
      • Kylmän sodan päätös yllätyksenä
      • Poliittinen realismi
      • Etyk-prosessin vaikutus
    • Suomi kylmän sodan päätyttyä: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
      • Keskustelu Suomen asemasta
      • Tutkimuksen lähdeongelma
      • Keskittyminen Kekkosen rooliin
      • Kekkosesta monipuolisempaa tietoa
      • Keskustelu ”suomettumisesta”
      • Suomi voittajien joukossa
      • Vaihtoehtojen arviointi vaikeaa
      • Suomen selviytymistarina
      • Valtiojohdon realistinen ajattelutapa
      • Valtiojohdon toimet kylmän sodan lopulla
      • Pohjola vakaa ja rauhallinen

Yhteystiedot

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

 

Copyright © 2022, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

© Copyright - Suomi kylmässä sodassa - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top