Kommunistien sisäinen hajaannus syveni ja kuvastui myös hallituspolitiikkaan. SKP lähti hallituksesta maaliskuussa 1971 ja jäi sitten pitkäksi ajaksi syrjään merkittävistä poliittisista päätöksistä.
Karjalaisen hallitus joutui eroamaan lokakuussa, jolloin tasavallan presidentti hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit tammikuulle 1972. Ne eivät tuoneet juuri muutoksia, joten rikkinäisen sisäpolitiikan ja heikkojen hallitusten aika jatkui toistaiseksi. Tässä vaiheessa tasavallan presidentin rooli vahvistui myös hankalien kauppapoliittisten ratkaisujen läpiviemisessä.