Presidentti Kekkonen oli ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdokkaaksi vuoden 1974 vaaleissa. Lähestyessään 72 vuoden ikää hän aloitti jo valmistelut eläkkeelle siirtymiseksi muun muassa ostamalla käyttöönsä talon Orimattilasta.
Kauppapolitiikan ajauduttua kesällä 1972 vaikeuksiin idän suunnalla ja EEC:n kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen tullessa päätöksentekovaiheeseen Kekkonen kuitenkin katsoi tarpeelliseksi ryhtyä jälleen takuumieheksi sille, että ulkopoliittinen linja ei muuttuisi EEC-vapaakauppasopimuksen myötä. Presidenttikysymys ja kappapolitiikka kietoutuivat nyt yhteen, ja oli vielä epäselvää, miten asia ratkaistaisiin.
Syksyllä 1972 teollisuustuotteiden vapaakauppasopimus EEC:n kanssa oli valmistunut allekirjoitettavaksi, mutta tiedettiin Neuvostoliiton yhä vastustavan sitä. Samalla idänkaupan tulevaisuus oli varmistamatta. Suuret puolueet katsoivat välttämättömäksi saada Kekkonen jatkamaan presidenttinä, vaikka se vaatisi eduskunnassa poikkeuslain säätämisen.
Vuoden 1973 alussa eduskunnassa ajettiin läpi poikkeuslaki Kekkosen presidenttikauden jatkamiseksi, jolloin avautui tie myös EEC-sopimuksen vahvistamiselle. Sen läpimeno oli sisäpoliittisesti vielä vaivalloista ja vaati taloustilanteen vakauttamiseksi tehtäviä “suojalakeja”. Kun nuo edellytykset oli täytetty, sopimus allekirjoitettiin lokakuussa. Se tuli voimaan vuoden 1974 alussa.
Kirjallisuutta
- Erik Heinrichs, “Suomen EEC-sopimus” teoksessa Lauri Haataja (toim.), Suomen ulkomaankauppapolitiikka (1978), s. 94-114
- Martti Häikiö, Presidentin valinta (1993), s. 137-342
- Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 323-353
- Ahti Karjalainen – Jukka Tarkka, Presidentin ministeri (1989), s. 164-205
- Mauno Koivisto, Liikkeen suunta (1997), s. 197-249
- Tapani Paavonen, “Reunalta keskiöön”, teoksessa Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005), s. 233-238
- Erkki Pihkala, Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen (2001), s. 207-222
- Juhani Suomi, Taistelu puolueettomuudesta (1996), Liennytyksen akanvirrassa (1998) ja Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 321-371