Kommunistit havaitsivat vuoden 1961 jälkeen, että heidän mahdollisuutensa toimia linkkinä Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välillä heikkenivät suuresti. Presidentti Kekkonen ja pääministeri Hrushtshev päättivät asioista keskenään ja käyttivät suoria KGB-yhteyksiä neuvonpitoon. Siinä välissä ei SKP:lla ollut juuri mitään roolia.
Kommunistinen puolue joutui tekemään syvällisen ohjelmallisen ja toiminnallisen uudelleenarvioinnin, jolloin Neuvostoliiton toivomuksesta lievennettiin valtaannousun keinoja ja tavoitteita. Siitä syntyi kuitenkin lähivuosina jäsenistön kesken riitaa, joka johti puolueen hajaannukseen.