Vuoden 1991 puolivälissä alkoi voimakas valuuttapako, joka oli osaksi seurausta markan kiinnittämisestä liian korkealla kurssilla EY:n valuuttajärjestelmään ja ehkä vieläkin enemmän juuri paljastuneen talouskriisin syvyydestä. Sijoittajat pelkäsivät Suomessa konkursseja ja odotettavissa olevaa devalvaatiota, joten he koettivat siirtää nopeasti rahojaan ulkomaille.

Suomen valtiota uhkasi jo maksukyvyttömyys ja sen myötä lainojen saannin tyrehtyminen. Syksyllä markka oli pakko devalvoida, ja vajaan vuoden kuluttua markan kurssi päästettiin kellumaan, mikä myös käytännössä tarkoitti devalvoitumista. Näiden toimien ja valtion menojen karsimisen avulla valuuttakriisi saatiin hallintaan, mutta talouden ongelmat eivät vielä siihen päättyneet.