Ranska esitti 4.7.1947 Suomelle muiden Euroopan maiden ohella kutsun saapua Pariisiin kokoukseen, jossa päätettäisiin osallistumisesta Yhdysvaltojen johtamaan ja rahoittamaan Euroopan jälleenrakennusohjelmaan (Marshall-apuun). Suomen hallituksessa kutsuun suhtauduttiin aluksi toiveikkaasti, sillä talousavun tarve oli selvä. Pian kuitenkin osoittautui, että asiasta oli kehittymässä vakava Neuvostoliiton johtaman itäblokin ja länsivaltojen välinen kiista. Neuvostoliitto kehotti Suomea pysymään erossa Marshall-avusta.
Suomen hallitus joutui silloin ottamaan huomioon mahdollisuuden, että Neuvostoliitto ei ratifioisi Pariisin rauhansopimusta, jos Suomi ilmoittautuisi Marshall-avun piiriin. Siksi Suomesta lähti kielteinen vastaus Ranskan kutsuun saapua neuvottelemaan apuohjelman aloittamisesta. Neuvostoliitto palkitsi Suomea tarjoamalla edullisia kauppoja ja toimittamalla erityisesti sotakorvausteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Myös sotakorvausvelvoitteita vähennettiin.