Vuonna 1971 protokollakiista Moskovan kanssa jatkui entistä tiukempana. Suomi joutui hieman peräytymään, joten puolueettomuutta ei enää selkeästi mainittu yhteisissä julkilausumissa.
Kompromissina päädyttiin monimutkaisempaan ja epämääräisempään, yya-sopimukseen viittaavaan ilmaisuun, jota alettiin kutsua liturgiaksi. Käytännössä protokollakiistoilla oli verraten vähän merkitystä, sillä tärkeämpää oli, että monet Suomen ajamat ulkopoliittiset hankkeet 1970-luvun alkuvuosina etenivät.