Suomessa jatkettiin Neuvostoliiton tilanteen seuraamista entisen tapaan. Valtiojohto vältti julkisia kannanottoja, vaikka paineita sellaisten esittämiseen tuli median taholta. Lehdistö otti jo voimakkaasti kantaa Baltian maiden itsenäistymisen puolesta.

Kansalaistasolla yhteydet sekä Viroon että Venäjälle olivat vilkkaat. Yhteydenpito suoraan Neuvostoliiton kansalaisiin ja erilaisiin järjestöihin oli 1980-luvun lopulla selvästi helpottunut Mihail Gorbatshovin käynnistämän avoimuusohjelman eli ”glasnostin” myötä.

Suomessakin tiedettiin, että Gorbatshovin kaatamista suunniteltiin, mutta myös neuvostotasavaltojen suvereniteetti omilla alueillaan voimistui. Erityisen merkittävää oli Venäjän federaation hallinnon vähittäinen vahvistuminen suhteessa neuvostohallitukseen. Venäjän presidentti Boris Jeltsin oli noussut Neuvostoliiton johdon näkyväksi haastajaksi.