Presidentti Paasikivi pyrki määrittämään Suomen aseman ilman muodollisia sitoumuksia muun muassa antamalla helmikuussa 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seuran lehdelle haastattelun. Siinä hän vakuutti, että Suomi ei vastaisuudessa tulisi taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan eikä antaisi kenenkään hyökätä alueensa kautta Neuvostoliittoon. Jos Suomen puolustusvoima silloin osoittautuisi liian heikoksi, Neuvostoliitto voisi antaa apua. Toisaalta Suomi halusi jäädä kaikkien mahdollisten riitaisuuksien ulkopuolelle.
Paasikiven tarkoituksena tällä julistuksella oli välttää varsinaisen puolustusliiton solmimista Neuvostoliiton kanssa. Kuitenkin kansainvälisen tilanteen kiristyminen ja Neuvostoliiton toimet itäblokin kiinteyttämiseksi nostivat painetta myös Suomea kohtaan turvallisuuspoliittisen yhteistyön tai liton aikaansaamiseen.
Kirjallisuutta
- Tuomo Polvinen, J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 4 (1999), s. 400 – 417
- Kimmo Rentola, Niin kylmää että polttaa (1997), s. 17 – 24
- Pekka Visuri, Puolustusvoimat kylmässä sodassa (1994), s. 53
- Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (Docendo 2015), s. 240-248