Kohta välirauhan alettua syyskuun lopulla 1944 muodostettiin U.J. Castrénin johtama hallitus, jonka kokoonpanossa eivät uudet poliittiset voimasuhteet vielä ilmenneet. Pääministerin kokemattomuus yhdessä valvontakomission ja suomalaisen vasemmiston harjoittaman painostuksen kanssa vaikeuttivat tuntuvasti hallituksen asemaa.
Castrénin hallituksen hajottua sisäisiin ongelmiin 17. marraskuuta sen tilalle muodostettiin nopeasti uusi valtioneuvosto, jossa pääministerin viran sai J.K. Paasikivi. Hän oli erittäin kokenut poliitikko mutta jo 74 vuoden iässä. Paasikiven hallitukseen otettiin mukaan myös kommunistien edustus, kun Yrjö Leino nimitettiin ministeriksi. Oikeusministeriksi tuli Urho Kekkonen.