Saksa lähetti Suomeen jo kesäkuun puolivälissä hyökkäyksen torjunnassa tarvittavaa apua, muun muassa uusia panssarintorjunta-aseita ja lento-osasto Kuhlmeyn. Myös Saksan merivoimat tukivat Suomen taisteluja estämällä Neuvostoliiton laivaston pääsyn Suomenlahdelle.
Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop saapui Helsinkiin 22. kesäkuuta ja esitti Suomen hallitukselle vaatimuksen antaa julistus sodan jatkamisesta Saksan liittolaisena. Presidentti Risto Ryti antoi vaaditun vakuutuksen Saksalle kirjeellään Hitlerille. Ryti teki sen valtioneuvoston esittelyn perusteella mutta ilman eduskuntakäsittelyä. Näin vältettiin eduskunnan sitominen kirjeessä annettuun vakuutukseen jatkaa taistelua Saksan rinnalla.
Saksan tavoitteena kesällä 1944 oli pitää Suomi edelleen sodassa mukana ja Suomenlahti suljettuna. Siten suojattiin myös Lapissa toimivien Saksan armeijan osien sivustaa. Suomessa kuitenkin tiedettiin, että sotilaallisen avun jatkuminen oli epävarmaa Saksan joutuessa vetämään joukkojaan Baltiasta ja Valko-Venäjältä.