Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea (1980-1981) joutui toteamaan kansainvälisen tilanteen taas kiristyneen verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Tämä aiheutui komitean mielestä erityisesti risteilyohjusten kehittelystä ja suunnitelmista sijoittaa niitä siten, että lentoradat saattaisivat kulkea myös Suomen ilmatilassa.

Puolustuskomitean mietinnössä painotettiin erityisesti sodan uhka-ajan valmiustoimien merkitystä. Todettiin maavoimien jälkeenjääneisyys hankinnoissa. Komitea suositteli etusijan antamista noin 250 000 sotilaan suojajoukkojen varustamiselle ja koulutukselle. Loput sodanajan joukoista oli pakko jättää vielä vanhemman varustuksen varaan.

Suositusta komiteakäytännön jatkamisesta ei esitetty, joten komitea hahmotteli puolustusvoimien pääpiirteisen kehittämissuunnitelman 15 vuodeksi.