Suomalaisten kanssa käymissään keskusteluissa Neuvostoliiton edustajat mielellään tulkitsivat yya-sopimusta ensisijaisesti liittosopimukseksi, joka toimi keskinäisten suhteiden perustana. Siksi he pitivät tarpeellisena myös keskustella sen toimeenpanosta kriisitilanteessa.
Suomalaiset torjuivat tuollaiset vaatimukset yleensä viittaamalla sopimuksen tarkkaan sananmuotoon, joka asetti toimeenpanon ehdoksi Saksan tai sen liittolaisten hyökkäyksen Suomea tai Suomen alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan. Myös sopimuksen konsultaatioita koskeva artikla rajoitti neuvotteluiden aloittamisen vain tilanteeseen, jossa hyökkäyksen uhka oli jo todettu.