Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen esitti tammikuussa 1984 näkemyksensä puolustusvoimien roolista valtiojohdon välineenä kriisitilanteessa. Taustalla oli juuri käyty kiihkeä väittely keskikantaman ydinaseista. Oli tullut selväksi, että Euroopassa alkava ydinsota tuottaisi suunnatonta tuhoa, joten toimenpiteet kannatti keskittää sodan estämiseen, mikä sotilasalalla vaati entistä parempaa kykyä toimintaan sotaa alemmanasteisissa kriisitilanteissa.

Valtasen mukaan ydinaseiden käyttöpelko oli johtanut siihen, että “asevoimat ovat pitkäaikaisissa kriisi- ja selkkaustilanteissa enemmänkin eräänlaisia kriisin säätely- ja hallintamekanismeja kuin varsinaisia sodankäyntivälineitä… Myös Suomen puolustusvoimien asemaa ja tehtäviä voidaan arvioida tästä kriisien hallinnan näkökulmasta.” Vaatimuksiksi puolustusvoimille kriisinhallinnassa hän esitti muun muassa sotilaallisen tilanteen seurantakykyä, tehokasta johtamisjärjestelmää ja valmiutta sotilaalliseen voimannäyttöön.