Liittoutuneet olivat sodanaikaisissa kokouksissaan sopineet Saksan ja sen liittolaismaiden asevoimien demilitarisoinnista. Erillisrauhan tehneille Saksan ”satelliiteille” piti kuitenkin sallia sellaiset asevoimat, joita tarvittiin Saksan-vastaisen sodan loppuunsaattamiseen ja sisäisen järjestyksen ylläpitoon. Näillä periaatteilla muotoutuivat myös Suomen välirauhan ja Pariisin rauhansopimuksen määräykset.
Valvontakomissio määräsi puolustusvoimien kotiuttamisen suoritusperiaatteista. Varsinaisen Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklojen muotoiluun LVK:lla ei sen sijaan ollut paljonkaan osuutta. Moskovan näkökulmasta Suomen lähes täydellinen demilitarisointi saattoi aluksi olla tavoiteltavaa, mutta samaan päämäärään tähtäsivät myös muut liittoutuneet yhtä lailla Saksassa kuin sen entisissä liittolaismaissakin. Koko Euroopassa oli tarkoitus toteuttaa laaja aseistariisunta, mikä läntisen ja Keski-Euroopan osalta myös tapahtui.