Toisen maailmansodan voittanut liittokunta päätti kesällä 1945 valtuuttaa suurvaltojen ulkoministerien neuvoston valmistelemaan rauhansopimusta “Saksan satelliittien” kanssa. Siihen kuuluivat Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Neuvostoliiton, Kiinan ja Ranskan ulkoministerit.
Ulkoministerineuvosto kokoontui syyskuussa 1945 Lontooseen sopimaan noudatettavista periaatteista. Jo silloin kävi ilmi, että Neuvostoliiton ja länsimaiden välillä vallitsi erimielisyyksiä muun muassa sotakorvausten määräämisen ja asevoimien rajoittamistarpeen suhteen. Myös Balkanin alueen hallitusten tunnustamisesta kiisteltiin.
Joka tapauksessa päätettiin noudattaa kaikissa rauhansopimuksissa suunnilleen samoja periaatteita. Mallina toimi lähinnä Italialle luonnosteltava rauhansopimus.