Suomen EEC-vapaakauppasopimuksen valmistelu sattui ulko- ja sisäpoliittisesti erittäin vilkkaaseen vaiheeseen. Suomi oli tarjoutunut isännäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille ja neuvotteli samanaikaisesti valtiollisten suhteiden järjestelystä Länsi- ja Itä-Saksan kanssa.
Neuvostoliitto pyrki kaventamaan Suomen puolueettomuuden liikkumavaraa ja sitomaan sen läheisemmin itäblokkiin. Neuvostoliitto antoi ymmärtää vastustavansa Suomen liittymistä EEC:n yhteyteen.
Toisaalta maan sisäpoliittinen tilanne kiristyi hallituspuolueiden hävittyä vaalit vuonna 1970. Vaikka vaaleissa oli kysymys lähinnä sisäpoliittisesta protestista, epävarmuus heijastui myös ulkopolitiikkaan.
Vasemmiston piirissä syntyi voimakasta liikehdintää, jolla vastustettiin vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa.