Noottikriisin taustalla vaikutti kiristynyt kansainvälinen tilanne ja aivan erityisesti Neuvostoliiton tieto alivoimaisuudestaan länteen nähden. Täten on selitettävissä jo vuoden 1961 alusta voimistunut Neuvostoliiton aktiivisuus muun muassa modernin sotakaluston myymiseksi Suomeen ja siihen mahdollisesti liittyvän yhteistoiminnan tehostamiseksi. Tällaisiin toimiin Neuvostoliitto ei kuitenkaan olisi tarvinnut järeää noottia, vaan sillä aiheutettiin aivan tahallisesti poliittinen kriisi ja tähdättiin poliittisiin päämääriin.
Nootin selittäminen suoraan Berliinin kriisistä aiheutuneella Neuvostoliiton huolestumisella Suomen puolustusvalmiudesta ei nykytiedoilla vaikuta pätevältä, sillä sotilaallisen hyökkäyksen ajankohtaista uhkaa ei mitenkään konkretisoitu. Berliinin kriisikin näytti jo laantuvan nootin lähettämisen aikoihin.