Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio eteni rinnan yleisen liennytyskehityksen kanssa . Ranska oli vastustanut Ison-Britannian EEC-jäsenyyttä, mutta Charles de Gaullen erottua presidentin tehtävistä myös tämä este poistui.
Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät Euroopan yhteisön (EY) jäseniksi vuoden 1973 alusta, mutta norjalaiset torjuivat jäsenyyden kansanäänestyksessä.
Taloudellinen integraatio eteni rinnan laajennuksen kanssa 1970-luvun alkupuoliskolla. Käytännössä EY oli yhä perustaltaan talousyhteisö (EEC), sillä poliittisen yhteisön ajatus ei toistaiseksi edennyt.
Kirjallisuutta
- Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 382-383
- Desmond Dinan, Europe Recast. A History of European Union (2004), s. 125-166
- John Lewis, Gaddis, The Cold War (2005), s. 195-214
- Jussi Hanhimäki, “Ironies and Turning Points: Détente in Perspective” teoksessa Odd Arne Westad (ed.), Reviewing the Cold War (2000), s. 326-342
- Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998), s. 271-288
- Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 34-46