Tshekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 ei aiheuttanut kriisiä sotilasliittojen välille, sillä ne pitivät kiinni jo vakiintuneesta vaikutusalueiden jaosta. Naton piirissä seurattiin tilannetta ja tehtiin pian johtopäätös, että kyseessä oli Varsovan liiton sisäinen asia.
Naton päämajassa todettiin silti tarve tehostaa Tshekkoslovakian rajan vastaisia puolustustoimia, koska sinne tuli nyt Neuvostoliiton joukkoja. Silti mitään erityistä hyökkäyksen uhkaa ei arvioitu syntyneen.
Varsovan liiton suorittamalla sotilaallisella interventiolla oli kuitenkin monia vaikutuksia kansainväliseen tilanteeseen ja aivan erityisesti kommunistisen liikkeen sisäisiin mielialoihin.
Blokkien välialueella sijainneiden valtioiden asema tuli jälleen mielenkiinnon kohteeksi, ja siihen liittyen myös Suomessa ryhdyttiin tehostamaan puolustuskykyä yllätyshyökkäyksiä vastaan.
Kirjallisuutta
- Mauno Koivisto, Liikkeen suunta (1997), s. 149-154
- Juhani Suomi, Taistelu puolueettomuudesta (1996), s. 110-142
- Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 295-307
- Pekka Visuri, “Tshekkoslovakian miehitys 1968″ teoksessa Suomi ja kriisit (2003), s. 73-85
- Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), 172-188