Suomi oli jäänyt itäblokin ulkopuolelle, mutta Neuvostoliitto pyrki edelleen varmistamaan maan pysymisen vaikutuspiirissään käyttäen apuna muun muassa vastasolmittua yya-sopimusta ja kauppapolitiikkaa. Kireyttä Suomen idänsuhteisiin aiheutti erityisesti kommunistien syrjäyttäminen hallituksesta kesällä 1948.
Neuvostoliitto ei kuitenkaan tehnyt siitä avointa riitaa vaan ryhtyi epäsuoriin painostustoimiin, jotka suuntautuivat lähinnä sosiaalidemokraatteja, mutta samalla myös Fagerholmin johtamaa hallitusta ja presidentti Paasikiveä vastaan.