Neuvostoliiton uuden poliittisen aktiivisuuden syynä oli paljon muutakin kuin yritys vahvistaa Itä-Saksaa. J.F. Kennedy oli saanut voiton Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa suurelta osin turvallisuuspoliittisella ohjelmallaan, joka edellytti asevoimien kaikinpuolista vahvistamista kykeneviksi vastustamaan Neuvostoliittoa ja kommunismia.
Naton piirissä tehostettiin Euroopan pohjoisten alueiden puolustusta perustamalla Itämeren suulle uusi johtoporras (COMBALTAP), johon osallistui nopeasti vahvistuva Saksan liittotasavallan armeija, sekä lisäämällä myös pohjoisella Atlantilla sukellusveneiden torjuntakapasiteettia. Neuvostoliitto pelkäsi jäävänsä alakynteen kamppailussa vahvistuvaa länttä vastaan.