Suomi kylmässä sodassa
  • ETUSIVU
    • Puolen vuosisadan konflikti: Kylmä sota vai kuuma rauha?
    • Suomen aseman kehittyminen
    • Tietopankin tarkoitus ja rakenne
    • Keskeiset kysymykset
  • KYLMÄN SODAN AJANJAKSOT
    • TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEINEN AIKA 1944-1955
    • BLOKKIJAON VAKIINTUMINEN 1956-1968
    • LIENNYTYKSEN KAUSI 1969-1979
    • UUSI KYLMÄN SODAN VAIHE 1980-LUVUN ALUSSA
    • KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN 1986-1991
    • MITEN SUOMI SELVIYTYI?
  • INFO
    • KIRJALLISUUS
  • Search
  • Menu Menu
  • UUSI KYLMÄN SODAN VAIHE 1980-LUVUN ALUSSA

    Uusi kylman sodan vaihe 1980-luku

Suurvaltojen johtamien blokkien väliset suhteet alkoivat kiristyä uudelleen 1970-luvun lopulla. Siihen oli useita syitä, jotka olivat peräisin sekä kilpavarustelun dynamiikasta että valtakamppailusta “kolmannessa maailmassa”. Myös blokkien sisäinen kehitys oli epätahtista ja synnytti jännitteitä, joilla oli vakavia turvallisuuspoliittisia seurauksia.

Euroopassa oli ehkä liennytyskehitykseen ladattu liian suuria odotuksia, joten pienetkin takaiskut koettiin dramaattisina, vaikka kriisit eivät olleet verrattavissa kylmän sodan alkuvaiheiden tapahtumiin. Toisaalta Euroopan tilanne oli jo niin vakiintunut, ettei blokkien välinen kilpailu horjuttanut sitä suoranaisesti eikä laajamittaiseen väkivaltaan turvauduttu.

Yhdysvalloissa suhtautuminen kansainvälisen politiikan liennytykseen määräytyi paljolti sisäisen kehityksen mukaan. Vietnamin sodan tappiollinen päätös ja presidentti Nixonin pakotettuun eroon johtaneet tapahtumat veivät median huomion, joten liennytyksen eteneminen Euroopassa ja valtakamppailun jatkuminen kehitysmaissa jäivät sivuun julkisuudelta. Amerikkalaiset liennytyksen vastustajat saivat hyvin läpi väitteensä, jonka mukaan Yhdysvallat oli perääntymässä laajentumishaluisen Neuvostoliiton tieltä, eikä lähentymistä Kiinaankaan kovin yleisesti kannatettu.

Suurvaltojen välinen liennytyskehitys alkoi heiketä heti 1970-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvallat ryhtyi vastustamaan vasemmistolaisia liikkeitä Etelä-Amerikassa ja Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvua monissa Afrikan maissa.

Amerikkalaiset joutuivat pahoihin ongelmiin Persianlahdella, kun Iranin islamilainen vallankumous talvella 1979 kaatoi länsimielisen shaahin vallan. Irak yritti käyttää Iranin sekasortoa hyväkseen valtaamalla kiisteltyjä raja-alueita syyskuussa 1980. Iran toipui nopeasti ja kykeni vastahyökkäyksiin. Irakin ja Iranin välinen sota jatkui vuosikymmenen lopulle ja tuotti suuret tuhot kummallekin osapuolelle.

Neuvostoliitto ryhtyi miehittämään Afganistania joulukuussa 1979 tukeakseen siellä valtaa pitänyttä marxilaista hallintoa ja estääkseen radikaalien muslimien valtaannousun. Miehittäjät kohtasivat ajan myötä yhä voimistuvaa, Yhdysvaltojen tukemaa vastarintaa ja joutuivat vetäytymään 1980-luvun lopulla. Sota tuhosi Afganistania laajalti ja myötävaikutti suuresti myös Neuvostoliiton heikentymiseen ja hajoamiseen.

Yhdysvallat jyrkensi linjaansa 1980-luvun alkaessa sekä Iranin vallankumouksen että Afganistanin miehityksen johdosta. Presidentti Jimmy Carter julisti, että Yhdysvaltojen edut vaativat Lähi-idän alueella puolustautumista vallankumouksia ja kommunismin etenemistä vastaan. Sinne alettiin keskittää amerikkalaista sotavoimaa, ja Yhdysvallat rakensi uudelleen liittosuhteita alueen maihin.

Myös Euroopassa liennytys päättyi 1970-luvun lopulla. Syynä oli erityisesti kilpavarustelu, jossa Neuvostoliitto pyrki varmistamaan valtapiirinsä kiinteyden asevoimin. Yhdysvallat vastasi siihen valmistelemalla uusien ydinaseiden tuomista Eurooppaan. Kiistaa syntyi erityisesti keskikantaman ydinaseista, joilla Yhdysvallat kykeni uhkaamaan Moskovaa. Neuvostoliitto puolestaan piti Länsi-Eurooppaa ydinaseidensa uhan alaisena “panttivankina” estääkseen amerikkalaisten ydinaseiden käytön itseään vastaan.

Amerikkalaisten vastatoimet Afganistanissa ja Persianlahden alueella sekä keskikantaman ydinaseiden sijoitus Länsi-Eurooppaan muistuttivat “Trumanin oppia”, jolla kommunismia ja Neuvostoliittoa ryhdyttiin “patoamaan” kylmän sodan alkaessa vuonna 1947. Siksi ryhdyttiin puhumaan “uuden kylmän sodan” alkamisesta.

Kiristyneessä ilmapiirissä saivat kesällä 1980 Puolassa alkaneet lakot myös kansainvälistä merkitystä. Puolan hallitus ei kyennyt tukahduttamaan vapaan ammattiyhdistysliikkeen Solidaarisuuden nousua, vaan siitä oli tulossa merkittävä poliittinen tekijä ja uhka kommunistiselle yhteiskuntajärjestykselle. Neuvostoliitto valmisteli jo interventiota tai ainakin omien asevoimiensa Saksan-yhteyksien suojaamista.

Vuoden 1981 lopulla Puolan hallitus julisti maan sotatilaan, mikä käytännössä tarkoitti sisäpoliittista poikkeustilaa. Silloin Solidaarisuus-liikkeen julkinen toiminta lopetettiin, mutta tyytymättömyys jäi kytemään. Ulkomailla pantiin merkille, ettei tärkeä itäblokin maa pystynyt turvamaan kansalaistensa taloudellista hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa demokraattisilla keinoilla, vaan järjestystä ylläpidettiin poliisin ja armeijan voimin.

Blokkien välinen kilpailu “kolmannessa maailmassa”

Islamilainen vallankumous Iranissa ja Persianlahden kriisit

Neuvostoliiton suorittama Afganistanin miehitys

Kiista keskikantaman ohjuksista Euroopassa

Puolan lakot ja sotatila

Kirjallisuutta

  • Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 396-409
  • William Hitchcock, The Struggle for Europe (2004), s. 301-305
  • Jeremy Isaacs – Taylor Downing, Cold War (1998), s. 288-354
  • Hannu Juusola, Israelin historia (2005), s. 181-194
  • Mehran Kamrava, The Modern Middle East (2005), s. 138-183
  • Henry Kissinger, Diplomacy (1994), s. 733-803
  • Walter LaFeber, America, Russia, and the Cold, War, 1945 – 2000 (2002), s. 293-328
  • Martin McCauley, Russia, America and the Cold War 1949 – 1991 (2004), s. 66-81
  • Olav Njolstad (ed.), The Last Decade of the Cold War (2004)
  • Ronald Powaski, The Cold War (1998), s. 194-249
  • Robert Service, The End of the Cold War 1985-1991 (2015), s. 13-101
  • W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 273-294
  • Odd Arne Westad, The Global Cold War (2005), s. 207-363
  • Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), s. 261-266

Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Enghlab_Iran.jpg

  • TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEINEN AIKA 1944-1955
    • SUOMI SODASTA RAUHAAN
      • Ratkaisun kesä 1944
        • Neuvostoliiton yritys irrottaa Suomi sodasta
        • Neuvostoliiton suurhyökkäys
        • Saksan apu
        • Hyökkäyksen torjunta
        • Suomi etsii tietä rauhaan
        • Suomen marsalkka Mannerheim presidentiksi
      • Aselepo ja välirauha
        • Sotatoimien päättyminen
        • Välirauhansopimus
        • Kehitys kaakkoisessa Euroopassa
        • Tiedustelumateriaalin siirto Ruotsiin – ”Stella polaris”
        • Tilanne Suomessa syksyllä 1944
      • Liittoutuneiden valvontakomissio
        • Valvontakomission saapuminen
        • Valvontakomission tehtävä
        • Valvontakomission toiminta
        • Valvontakomission poliittinen toiminta
        • Välirauhansopimusta noudatettiin
      • Saksalaisten poistuminen Suomesta ja Lapin sota
        • Saksalaisten valmistelut Suomessa
        • Suursaaren valtausyritys 15.9.1944
        • Lapin sota aluksi valesotaa
        • Lapin hävitys alkaa
        • Taisteluiden päättyminen Lapissa
      • Sodan ajan puolustusvoimien kotiuttaminen
        • Määräykset kotiuttamisesta
        • Kotiuttaminen syksyllä 1944
        • Rauhanajan kokoonpanoon
        • Sotiemme tappiot
        • Puolustusvoimat uudessa tilanteessa
      • Sotakorvauksien aloitus
        • Sotakorvausten suoritusperiaatteet
        • Tavaratoimitusten painopiste metalliteollisuuden tuotteisiin
        • Sotakorvaukset olivat Neuvostoliitolle tärkeitä
      • Jälleenrakennus ja siirtoväen asuttaminen
        • Jälleenrakennus ja siirtoväen asuttaminen
        • Työvoimapula ja pientilojen synty
      • Sisäpoliittinen tilanne syksyllä 1944
        • Paasikivi pääministeriksi
        • Vasemmiston nousu
        • Sisäpoliittinen kamppailu
        • Pääministeri Paasikiven itsenäisyyspäivän puhe 6.12.1944
      • Eduskuntavaalit 1945
        • Eduskuntavaalit maaliskuussa 1945
        • Vaalitulos ylläpiti poliittista vakautta
      • Sotasyyllisyyskysymys
        • Sotarikokset ja sotasyyllisyys
        • Poikkeuslaki sotaan syyllisten rankaisemiseksi
        • Tuomittuja pidettiin yleisesti ”sijaiskärsijöinä”
      • Asekätkentä
        • Asekätkentä
        • Asekätkennän paljastuminen ja oikeudenkäynnit
      • Paasikiven linja
        • Paasikiven linjan synty ja periaatteet
        • Taustalla pitkä kokemus Venäjän ja Neuvostoliiton politiikasta
        • Pariisin rauhansopimus lisäsi Suomen liikkumavaraa
        • Paasikiven linja vakautti suhteet Neuvostoliittoon
    • MAAILMA SUURSODAN JÄLKEEN
      • Toisen maailmansodan päätös
        • Toinen maailmansota lähestyy loppuaan
        • Puolan kysymys
        • Kilpajuoksu Berliiniin
        • Tulimyrskyt
        • Saksan rintamien romahdus
        • Saksan antautuminen
        • Sodan päättyminen
      • Sodan tuhot
        • Suurimmat tappiot Euroopassa ja Kaukoidässä
        • Neuvostoliiton tappiot
        • Saksan tappiot
        • Kansanmurhat
        • Saksan siviiliväestöön kohdistuneet kostotoimenpiteet
        • Sodan julmat jälkiselvittelyt
        • Teollisuus sotatarviketuotannon palveluksessa
      • Suurvaltojen konferenssit sodan aikana
        • Suurvaltojen konferenssit sodan aikana
        • Teheranin konferenssi 1943
        • Winston Churchillin esitys vaikutusalueista Itä-Euroopassa
        • Jaltan konferenssi
        • Jaltan konferenssin päätöksiä
        • Potsdamin konferenssi
        • Potsdamin konferenssin päätöksiä
      • YK:n perustaminen
        • Ajatus Yhdistyneistä Kansakunnista
        • Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisen valmistelu
        • Peruskirjan allekirjoittaminen
      • Miehitysalueet Euroopassa ja Saksan kysymys
        • Saksaa rangaistiin tuhoamissodasta
        • Tasapainopolitiikan oppi
        • Saksa maatalousmaaksi?
        • Saksan jakaminen
        • Miehitysalueet
        • Saksan kansan kohtelun periaatteet
        • Saksalaisten karkotukset
      • Nürnbergin oikeudenkäynti
        • Sotarikosoikeudenkäyntien perusteet
        • Sotarikossyytteet Nürnbergissä
        • Voittajavaltiot sotarikossyytteiden ulkopuolelle
      • Pariisin rauhankonferenssi 1946 – 1947
        • Saksan liittolaisten kohtelu rauhansopimuksissa
        • Rauhansopimusten valmistelu
        • Pariisin rauhankonferenssin tulokset
    • KYLMÄN SODAN ALKU
      • Liittoutuneiden kiista Saksasta
        • Kiistat miehityspolitiikasta ja sotakorvauksista
        • Joukkojen kotiuttaminen
        • Saksan itäosat sosialistiseksi
        • Saksan jakautuminen
      • Alkava blokkijako Euroopassa
        • Churchillin varoitus Neuvostoliiton vaarasta
        • Josif Stalinin puhe helmikuussa 1946
        • Kommunistisen ideologian leviäminen
        • Suhteiden viileneminen
        • ”Rautaesirippu”
        • Käsitteen ”kylmä sota” synty
      • Trumanin oppi – Yhdysvaltojen ”patoamispolitiikka”
        • Kylmän sodan laajeneminen
        • Trumanin opin synty
        • Neuvostoliitto varmisti valtapiiriään
        • Euroopan talouselämän vaikeudet
        • Marshall-apu
        • Yhdysvaltojen talouden ylivertaisuus
        • Kominformin perustaminen
        • Blokkien rajat
        • Kylmä sota radioaalloilla
      • Kylmän sodan kiristyminen 1948
        • Blokkijaon jyrkentyminen
        • Vallan siirtyminen Tshekkoslovakiassa
        • Yhdysvaltojen reaktio Tshekkoslovakian tapahtumiin
        • Neuvostoliiton liittojärjestelmän tiivistyminen
        • Berliinin saarto ja ilmasilta
        • Jugoslavian karkotus itäblokista
      • Läntisen liittojärjestemän synty
        • Ensimmäiset läntiset puolustussopimukset
        • Skandinavian puolustusliiton kaavailut
        • Naton perustaminen
        • Naton tarkoitus ja periaatteet
    • SUOMEN ASEMAN VAKIINTUMINEN 1947 – 1948
      • Pariisin rauhansopimus
        • Rauhansopimuksen valmistelu
        • Vaatimuksia asevoimien rajoittamiseksi
        • Sopimuksen allekirjoitus
        • Asevoimia koskevat rajoitukset
        • Suomen rauhansopimuksen voimaantulo
      • Sisäpoliittiset kiistat
        • Kiistat hallituksen sisällä
        • Kamppailu ammattiliittojen herruudesta
        • Kiistely vasemmistopuolueissa ja niiden välillä
        • Kommunistisen sisäasiainministerin erottaminen
      • Ulkopolitiikan linjanvetoa 1947
        • Suomen kieltäytyminen Marshall-avusta
        • Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen
        • Paasikiven tarkoitus välttää puolustusliittoa
      • Ystävyys ja avunantosopimus keväällä 1948
        • Yya-neuvotteluiden taustat
        • Stalinin esitys sopimusneuvotteluista
        • Yya-sopimusneuvottelut
        • Yya-sopimuksen sisältö
      • Vallankaappaushuhut ja hallituksen vastatoimet
        • Tilanne keväällä 1948
        • Presidentti Paasikiven ja hallituksen toimenpiteet
        • Oliko kaappausuhka todellinen?
      • Eduskuntavaalit kesällä 1948
        • Eduskuntavaaleista vasemmiston välienselvittely
        • Sosiaalidemokraatit vasemmiston suurimmaksi puolueeksi
        • Sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus
        • Suomen valtiollisen aseman vakiintuminen
        • Miksi Suomi sai osakseen erikoiskohtelun?
    • KYLMÄN SODAN LAAJENEMINEN 1950-LUVUN ALUSSA
      • Maailmanpolitiikan huomio itään
        • Kommunistien voitto Kiinassa
        • Kiinasta kansantasavalta
        • Korean sodan alku
        • Korean sodan päättyminen
        • Korean sodan seuraukset
      • Reaktiot Euroopassa: Lännen ja idän uhkakuvat
        • Toimenpiteet kommunismin leviämisestä vastaan
        • Toiminta ”epäamerikkalaisuutta” vastaan
        • Propagandasota
        • Naton vahvistaminen
        • Länsi-Saksa Naton jäseneksi
        • Neuvostoliiton uhkakuvat
      • Ydinasekilpavarustelun alkuvaiheet
        • Yhdysvallat aluksi ainoa ydinasevalta
        • Ydinasekilpavarustelun alku
      • Pohjolan sotilaspoliittinen asema
        • Norja ja Tanska Natoon
        • Ruotsi pysyi liittoutumattomana
        • Ruotsi salaisessa yhteistyössä Naton kanssa
        • Ruotsilla vahva puolustus
      • Länsi-Euroopan taloudellisen integraation alku
        • Ensimmäiset ehdotukset Euroopan yhdentymiseksi
        • Ensimmäiset toteutetut integraatiohankkeet
        • Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
        • Euroopan puolustusyhteisön perustaminen epäonnistui
        • Taloudellisen integraation jatkuminen
      • Siirtomaiden vapautuminen Aasiassa
        • Ranskan ja Hollannin siirtomaiden vapautuminen
        • Iso-Britannian aasialaisten siirtomaiden vapautuminen
        • ”Kolmannen maailman” yhteistyö
      • Stalinin kuolema ja sen seuraukset
        • Stalinin viimeiset vuodet
        • Stalinin kuolema
        • Nikita Hrushtshev huipulle
        • Neuvostoliiton ulkopolitiikka joustavammaksi
      • Varsovan liiton synty 1955
        • Itäisen liittojärjestelmän perusta
        • Varsovan liiton muodostaminen
        • Varsovan liiton seitsemän valtiota
    • PAASIKIVEN KAUDEN PÄÄTÖS
      • Suomen asema 1940-luvun lopulla
        • Pohjoismaiden ratkaisujen merkitys
        • Kireyttä idänsuhteissa
        • Länsimaissa epäluuloa Suomea kohtaan
        • Neuvostoliitto tyytyi tilanteeseen
        • Suomi ja muut pohjoismaat
        • Länsimaiden suhtautuminen Suomeen
      • Lakkoliikkeet ja järjestysvalta
        • Valpon lakkauttaminen
        • Vakavat lakkoliikkeet
        • Neuvostoliitto ei tukenut lakkoja
      • Sisäpolitiikan asetelmat 1950-luvun alussa
        • Vuoden 1950 presidentinvaalit
        • Urho Kekkonen pääministeriksi
        • Urho Kekkonen ja idänsuhteet
        • ”Punamultayhteistyö”
        • Eduskunnan voimasuhteet entisellään
        • Kamppailu Paasikiven perinnöstä
      • Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyt
        • Puolustusrevisio
        • Puolustusrevision selvitykset ja esitykset
        • Vaatimukset ”armeijan demokratisoimiseksi”
        • Liikekannallepanovalmistelut
        • Suhtautuminen YYA-sopimukseen
        • Puolustusministerien vaikutus
        • Puolustusvoimien uusi organisaatio
        • Puolustuspolitiikan ongelmat
        • Kalusto vanheni nopeasti
      • Paluu normaaliaikaan vuonna 1952
        • Suomelle symbolisesti tärkeä vuosi 1952
        • Kansallisen itsetunnon nousu
        • Helsingin olympialaisten merkitys
        • Sotakorvausten päättyminen
        • Säännöstelyn loppuminen
      • Talouden elpyminen
        • Vienti metsäteollisuuden tuotteita, tuonti raaka-aineita
        • Tuotannon nopea elpyminen
        • Uusien yhtiöiden perustaminen
        • Asutuspolitiikka
        • Talouden säännöstelystä luopuminen
        • Tiukkaa talouspolitiikkaa 1950-luvun alkupuoliskolla
        • Ulkomaankaupan politisoituminen
      • Suomi idän ja lännen välialueena
        • Ruotsi Suomella tärkeä
        • Suhteet Ruotsiin
        • Pohjoisten alueiden sotilaspoliittisen merkityksen kasvu
        • Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vakiintuminen
        • Amerikkalaiset tarkkailivat Suomea
        • Suomi pommikoneiden lentoreitillä
        • Vilkasta vakoilutoimintaa
      • Paasikiven matka Moskovaan 1955
        • Paasikiven kauden päätös
        • Paasikiven matka Moskovaan
        • Porkkalan palautuksen merkitys
      • Suomen liittyminen YK:hon
        • Suomen liittyminen YK:hon 1955
        • Liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon
        • Suomi normaaliaikaan
      • Yleisarvio Paasikiven presidenttikaudesta
        • Arviointia: Paasikiven kauden alku
        • Arviointia: Ratkaisujen vuosi 1948
        • Arviointia: 1950-luvun alku
        • Arviointia: Puolueettomuuspolitiikan perusta vahvistui
  • BLOKKIJAON VAKIINTUMINEN 1956-1968
    • KRIISEJÄ VALTAPIIRIEN RAJOILLA
      • Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi 1956
        • Stalinin jälkeinen linjanmuutos
        • Poznanin lakko Puolassa
        • Unkarin kansannousun alku
        • Unkarin kansannousun murskaaminen
        • Suezin kriisin alkaminen
        • Suezin kriisin kärjistyminen ja laantuminen
        • Suezin kriisi ratkaistiin YK:ssa – Unkarin ei
        • Syksyn 1956 tapahtumien seuraukset
      • Kriisejä 1957 – 1961
        • Kiinan tilanteen kärjistyminen
        • Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko
        • Avaruuskilvan alku
        • Lisää ydinaseita Eurooppaan
        • Saksan kysymys jälleen esille
        • Muuttoaalto Itä-Saksasta
        • DDR rasite Neuvostoliitolle
        • Berliinin kriisi 1958
        • Yritykset estää kriisin kärjistyminen
        • Suurvaltojen huippukokouksen peruuntuminen
        • John F. Kennedy Yhdysvaltojen presidentiksi
        • Berliinin kriisin kärjistyminen
        • Berliinin muuri ja kriisin laantuminen
      • Kuuban kriisi 1962
        • Kuuban vallankumous
        • Kuubasta kylmän sodan näyttämö
        • Yhdysvaltojen toimet Castron hallinnon kaatamiseksi
        • Neuvostoliiton ohjuksia Kuubaan
        • Yhdysvaltojen vastatoimet
        • Salainen lupaus ja Neuvostoliiton perääntyminen
        • ”Kuuman linjan” synty
      • Vietnamin sota
        • Ranskan siirtomaavallan päättyminen
        • Indokiina pitkään taistelualueena
        • ”Domino-teoria”
        • Vietnamin sodan alku
        • Amerikkalaisten vaiheittainen sitoutuminen sotaan
        • Kohti täyttä sotaa
        • Sodan pitkittyminen
        • Sodan ”vietnamisointi” ei onnistunut
        • Sodan päättyminen
        • Vietnamin sodan tuhot
      • Euroopan ja Lähi-Idän turvallisuuspoliittinen tilanne 1960-luvun puolivälissä
        • Parantuneet suurvaltasuhteet
        • Naton asema Euroopassa
        • Kulttuurinen kamppailu Euroopassa
        • Lähi-idässä jatkuva jännitystila
      • Kommunistileirin rakoilu
        • Kiina omille teilleen
        • Nikita Hrushtshovin syrjäyttäminen
        • Itäblokin talouspolitiikan ongelmat
        • Tshekkoslovakian sisäinen valtakamppailu
        • Dubcekin uudistukset
        • Varsovan liiton painostustoimet
        • Tshekkoslovakian miehitys
        • Läntiset reaktiot miehitykseen
        • Liennytyskehitys ei pysähtynyt
    • KEKKOSEN LINJAN SYNTY
      • Urho Kekkosen presidenttikauden alku vuonna 1956
        • Presidentinvaalit 1956
        • Yleislakko
        • Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi
      • Puolueettomuuspolitiikka koetuksella: ”Yöpakkaset” 1958
        • Neuvostojohdon vierailu Suomessa
        • Fagerholmin ”yöpakkashallitus”
        • Fagerholmin hallituksen ero
        • Hrushtshovin ja Kekkosen tapaamiset
        • Kekkonen ”yöpakkaskriisin” ratkaisijana
        • Kekkosen idänsuhteiden hoito
      • Puolustusneuvosto ja kokonaismaanpuolustuksen rakentaminen
        • Totaalisen sodan uhka
        • Puolustusneuvoston perustaminen
        • Puolustusneuvoston toiminnan alkuvaiheet
        • Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen
      • Idänkauppa ja EFTA:n liitännäisjäsenyys
        • Helsinki-klubi
        • Idänkaupan runkosopimukset
        • Suomi liitännäisjäseneksi Eftaan
      • Berliinin kriisin heijastuminen Suomeen kesällä 1961
        • Sotilaspoliittisen tilanteen kiristyminen
        • Taustalla Yhdysvaltojen ja Naton vahvistuminen
        • Turvallisuuspolitiikassa vilkasta
        • Puolustusministeri marsalkka Malinovskin vierailu
        • Varautuminen tilanteen kiristymiseen
        • Berliinin muurin rakentaminen
      • Presidentti Kekkosen vierailu Yhdysvalloissa
        • Kutsu Yhdysvaltoihin
        • Poliittisesti merkittävä ohjelma
        • Onnistunut vierailu
      • Noottikriisi syksyllä 1961
        • Nootti Suomelle
        • Presidentin ja ulkoministerin toimenpiteet
        • Tapaaminen Novosibirskissa
        • Puolueettomuuspolitiikan edellytykset
        • Kekkosen uudelleenvalinta
        • Kiistely noottikriisin motiiveista ja tavoitteista
        • Noottikriisin sotilaalliset taustat
        • Testi Suomen turvallisuuspolitiikalle
    • SUOMEN TURVALLISUUSPOLIITTISEN LINJAN VAKIINTUMINEN
      • Puolueettomuuspolitiikan vahvistamistoimet
        • Kekkosen ja maalaisliiton aseman vahvistuminen
        • Kommunistien aseman heikkeneminen
        • Puolueettomuus turvallisuuspolitiikan peruslinjana
        • Puolueettomuuskasvatusta puolustusvoimiin
        • Lännessä epäluuloa
        • Puolueettomuuspolitiikan perusteiden selvittäminen
      • Pariisin rauhansopimuksen sotilasartiklojen uudelleentulkinta 1962
        • Painopiste ilmapuolustuksen hankintoihin
        • Yhdysvallat ilmatorjuntaohjusten hankintoja vastaan
        • ”Salainen ohjuskriisi”
        • Noottikriisin jälkeiset asehankinnat
      • Ydinaseuhka myös Suomen yllä
        • Suomella vakavia uhkatekijöitä
        • Suomen puolustus vanhojen oppien varassa
        • Maanpuolustuskurssien aloittaminen
        • K-ohjelma
        • Rauhanliikkeiden vahvistuminen
        • Turvallisuuspolitiikan sisältö
      • Ulkopoliittisia aloitteita
        • Pohjoismaat edelleen ydinaseettomina
        • Ehdotus ydinaseettomuuden takaamiseksi
        • Natolta jyrkkä torjunta ehdotukseen
        • Yhteyden avaaminen Viroon
        • Hrushtshevista Brezhneviin
        • Kekkonen painostuksen ja arvostelun kohteena
        • Ehdotus rajarauhasopimuksesta Norjan kanssa
        • Lapin puolustuksen vahventaminen
        • Pohjolaa koskevat ehdotukset kauan asialistalla
        • Suhteet jaettuun Saksaan
      • Alueellisen puolustuksen kehittäminen
        • Uuden puolustusjärjestelmän tarve
        • Ratkaisuksi alueellinen puolustusjärjestelmä
        • Ennalta estävä pelotusvaikutus
        • Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta
        • Suomen sotilaspoliittisen aseman helpottuminen
        • Materiaalinen valmius verraten heikko
      • Suhteet Pohjoismaihin
        • Suomen asema pohjoismaana vakiintui
        • Suhteet Norjaan ongelmallisia
        • Pohjola-aktivistit
        • Ruotsi sotilaallisena yhteistyökumppanina
    • YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS
      • Vasemmiston voimistuminen 1960-luvun puolivälissä
        • Maalaisliiton pyrkimys yleispuolueeksi
        • Sosiaalidemokraatit Kekkosen linjalle
        • SDP:stä suurin puolue
        • SAK:sta mahtitekijä
        • SKP:stä entistä maltillisempi
        • Kulttuurielämän vasemmistolaistuminen ja radikalisoituminen
        • ”Yhden asian liikkeet”
        • Vaikutukset koululaitokseen ja korkeakouluihin
      • Talouden suurhankkeet
        • Öljynjalostamot
        • Suomen riippuvuus öljystä
        • Neuvostoliiton erityisasema
        • Ydinvoimala vaikea hanke
        • Vaihtotaseongelmat ja inflaatio
      • Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos
        • Maatalousväestön osuus vielä merkittävä
        • Muuttoliike kaupunkeihin ja Ruotsiin
        • Sosiaalipolitiikan kehittyminen
        • ”Kansanrintamahallitukset”
        • Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) nousu
      • Presidentinvaalit 1968
        • SDP tukemaan Kekkosta
        • Vaalitaistelun linjaukset
        • Kekkonen pettyi tulokseen
        • Mauno Koivisto pääministeriksi
      • Reaktiot Suomessa Tsekkoslovakian miehitykseen
        • Miehitys tuli yllätyksenä
        • Mielenosoituksia myös Suomessa
        • SKP tuomitsi miehityksen
        • Puolustusvoimat tehosti merivalvontaa
        • Kosyginin ja Kekkosen kalaretki
        • Tshekkoslovakian miehityksen vaikutukset
  • LIENNYTYKSEN KAUSI 1969-1979
    • EUROOPAN TILANTEEN VAKIINTUMINEN JA LIENNYTYS
      • Euroopan tilannekehitys Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen
        • Brezhnevin oppi
        • Protestit oppia vastaan
        • Voimasuhteet Natolle epäedullisiksi
        • Nato kiinnostui ”harmaasta vyöhykkeestä”
        • Miehitys jakoi eurooppalaista vasemmistoa
        • Asevoimat edelleen suuressa valmiudessa
        • Sotilaallinen jännitys Itämeren alueella
      • Sopimukset Saksan aseman vakiinnuttamisesta
        • Suhteiden parantaminen sosiaalidemokraattien ohjelmaan
        • Uusi idänpolitiikka
        • Liittotasavallan ja DDR:n perussopimuksen ratifiointi
      • Suurvaltasuhteet ja neuvottelut ydinaseiden rajoittamisesta
        • Suurvaltasuhteiden asetelman muutos
        • Presidentti Nixonin yllätysvierailu Kiinaan
        • SALT I-sopimuksen synty
        • Presidentti Nixonin käynti Moskovassa
        • SALT II-sopimuksen synty
      • Liennytyskehitys ja ETY-konferenssin alku
        • Liennytyskehityksen alkuvaiheet
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin synty
        • Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio
      • Lähi-Idän kriisit 1970-luvulla
        • Lähi-idän jännittynyt tilanne
        • Lokakuun 1973 sodan alku
        • Kriisin ratkaisu
        • Öljykriisi
        • Tilanteen vakiintuminen
        • Libanonin kriisi
        • Persianlahdesta tärkein konfliktialue
    • KAMPPAILU SUOMEN PUOLUEETTOMUUDESTA
      • Neuvostoliiton kiristyvä asenne
        • Neuvostoliiton linjan koveneminen
        • Uudet uhka-arviot
        • Julkilausumakiistat
        • ”Liturgian” käyttö
        • Puolueettomuuspolitiikan määrittely keskeisessä asemassa
      • Suomen ulkopoliittiset aloitteet
        • Neuvostoliiton ehdotus
        • Suomen aloite
        • Myös Yhdysvallat mukaan
        • Onnistumiselle edellytykset
        • Onnistunut vierailu Yhdysvaltoihin
        • Suomen ulkopolitiikan aktivointi
        • Länsi- ja Itä-Saksan tunnustaminen
        • Liennytyksen tuntuva vahvistuminen
        • ”Suomettumis”-käsitteen synty
      • Kauppapoliittiset ratkaisut
        • Länsi-Euroopan integraatio jatkui
        • Nordek-hankkeessa tavoitteet erilaisia
        • Nordek-hankkeen raukeaminen
        • EEC-tunnustelujen alku
        • Puolueettomuus ja Euroopan yhteisö
        • EEC-sopimuksen valmistelu poliittisesti vilkkaassa vaiheessa
        • Presidentti Kekkonen takuumieheksi
      • Yhteiskunnallinen kehitys 1970-luvulla
        • Eduskuntavaalit 1970
        • Vaikeuksia hallituksen muodostamisessa
        • Rikkinäinen sisäpolitiikka jatkui
        • Neuvostoliitto tuki SKP:n vähemmistöä
        • Äärivasemmisto näkyi opiskelijapolitiikassa
        • Urho Kekkosen viimeinen presidenttikausi
      • ETYK Helsingissä
        • Hankkeen hidas alku
        • Geneven neuvottelut
        • Kutsu Helsinkiin
        • ETYK:n päätöskonferenssi Helsingissä
        • ETYK:n päätösasiakirja
        • Turvallisuuden periaatteet
        • Toinen ja kolmas kori
        • Seurantakokoukset
      • Neuvostoliiton aloitteet
        • Neuvostoliiton tiukentunut asenne
        • Neuvostoliiton uudet uhkakuvat
        • Yya-sopimuksen tulkintaerimielisyydet
        • Salaiset keskustelut yya-sopimuksen soveltamisesta
        • Ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista
        • Suomi varoi sitoutumista itään
      • Maanpuolustuksen kehittäminen
        • Alueellisen puolustusjärjestelmän rakentaminen
        • Painopiste ulkopolitiikassa
        • Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden perustaminen
        • Parlamentaarisen puolustuskomitean vaikutus
        • Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea
      • Suomen turvallisuuspoliittinen asema
        • Kilpavarustelun kiihtyminen
        • Risteilyohjusten tuottama ongelma
        • Lentokonekaappaus Helsinkiin
        • Keskikantaman ohjukset
        • ”Uusi kylmä sota” lähestymässä
  • UUSI KYLMÄN SODAN VAIHE 1980-LUVUN ALUSSA
    • BLOKKIEN VÄLINEN KILPAILU “KOLMANNESSA MAAILMASSA”
      • Valtakamppailu Aasiassa ja Afrikassa
      • Liennytyksen vastainen kritiikki Yhdysvalloissa
      • Etelä-Amerikassa jatkuvia taisteluja
      • ”Likaiset sodat”
      • Valtakamppailu Afrikassa
      • Kylmän sodan jatkuminen Afrikassa ja Etelä-Amerikassa
      • Kaakkois-Aasia Vietnamin sodan jälkeen
    • ISLAMILAINEN VALLANKUMOUS IRANISSA JA PERSIANLAHDEN KRIISIT
      • Kohti vallankumousta Iranissa
      • Islamilainen vallankumous
      • Irakin hyökkäys Iraniin
      • ”Ensimmäisen Persianlahden sodan” päättyminen
    • NEUVOSTOLIITON SUORITTAMA AFGANISTANIN MIEHITYS
      • Afganistanin kriisin taustat
      • Kapina ja avunpyyntö Moskovaan
      • Neuvostoliiton maavoimia Afganistaniin
      • Kuluttava sissisota
      • Yhdysvaltojen reaktiot miehitykseen
    • KIISTA KESKIKANTAMAN OHJUKSISTA EUROOPASSA
      • Kilpavarustelun jatkuminen Euroopassa 1970-luvulla
      • Ydinaseet edelleen pelotusvoimana
      • Naton ”kaksoispäätös” uusista ydinaseista
      • Ydinaseiden vastainen liike
      • Ohjuksien sijoittaminen aloitetaan
    • PUOLAN LAKOT JA SOTATILA
      • Puolan yhteiskunta ja talous kriisissä 1970-luvulla
      • Vakavat lakkoliikkeet
      • Tilanne ei enää kommunistihallinnon kontrollissa
      • Neuvostoliiton varovaisuus
      • Sotatilan julistaminen Puolassa
  • KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN 1986-1991
    • REAGANIN YHDYSVALLAT JA GORBATSHOVIN NEUVOSTOLIITTO
      • Yhdysvallat Reaganin kaudella
        • Presidentti Carterin painotus ihmisoikeuksiin
        • Häilyvyyttä Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa
        • Ronald Reaganin vaalivoitto
        • Presidentti Reaganin kansaan vetoava ohjelma
        • Yhdysvallat lisäsi sotilasmenojaan
        • Asevoimia vahvistettiin
        • ”Euro-ohjukset”
        • ”Tähtien sota”
        • Ydinaseiden vähentämisneuvottelut
      • Neuvostoliiton ”pysähtyneisyys” ja Gorbatshovin uudistusohjelma
        • Neuvostoliitto ”pysähtyneisyyden” tilassa
        • Juri Andropovin uudistusohjelma
        • Konstantin Tshernenkon lyhyt kausi
        • Mihail Gorbatshov valtaan
        • Uudistusohjelman avainkohdat
        • Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus
        • Vetäytyminen Afganistanista
        • Kansallisuusongelmat
        • ”Perestroika” ja ”glasnost”
      • Suurvaltojen maailmanlaajuinen kilpailu ja sen hillintä
        • Kilpavarustelu jatkui
        • Kamppailu ”kolmannesta maailmasta”
        • Tiedustelukamppailut jatkuivat
        • Itämeren tilanteen kiristyminen
        • Neuvostoliiton otteen heikkeneminen itäblokissa
        • Suurvaltasuhteiden paraneminen
      • Pyrkimykset aseidenriisuntaan
        • Reykjavikin tapaaminen
        • Keskikantaman ohjukset pois Euroopasta
        • Neuvostoliiton asevoimien supistaminen
        • Poliittisen ilmaston parantuminen
    • SUOMI KOIVISTON AIKAAN
      • Mauno Koiviston presidenttikauden alku
        • Valtionjohdon sijaisjärjestelyt
        • Vuoden 1982 presidentinvaalit
        • Presidentti Koiviston linjaukset
        • Yya-sopimuksen jatkaminen
        • Sisäpolitiikassa totutteluvaihe
        • SKP ja SKDL hajoamistilassa
        • Laajapohjainen hallitus
      • Suomen idänsuhteet 1980-luvulla
        • Presidentti Koivisto tapasi Neuvostoliiton johtoa
        • Suomen ja Neuvostoliiton suhteet etusijalla
        • Koiviston ja Andropovin tapaaminen
        • Konstantin Tshernenkon lyhyt kausi
        • Ulkopolitiikka Andrei Gromykon vastuulla
        • Suomi kiinni puolueettomuuslinjassa
        • Turvallisuuspoliittisen keskustelun vapautuminen
        • Gorbatshovin uudistusohjelma ja Suomi
      • Suomen suhteet Pohjolaan ja Länsi-Eurooppaan
        • Tiivistyvät suhteet Pohjoismaihin
        • Jännitystä myös Pohjois-Euroopassa
        • Risteilyohjukset
        • Ruotsin sukellusvenehavainnot
        • ”Inarin ohjus”
        • Suomettumissyytösten vaimeneminen
        • Suomi kohtaamispaikaksi
      • Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus sen osana
        • Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
        • Puolustuskomiteoiden sarjan katkeaminen
        • Linjauksista ja tavoitteista yksimielisyys
        • Yya-sopimuksesta tulkintaerimielisyyksiä
        • Presidentillä keskeinen rooli
        • Varautuminen kriisinhallintaan
        • Puolustusvoimat valtiojohdon välineenä
        • Helsingin puolustusta tehostettiin
        • Pyrkimys aseidenriisuntaan
        • Toimikunta puolustuksen kehittämiseen
        • Puolustuskyvyn merkityksen kirkastuminen
      • Suomen vaurastuminen 1980-luvulla
        • Suomesta ”jälkiteollinen yhteiskunta”
        • Sisäpolitiikan muutos
        • Velkaantuminen
        • Idänkaupan kehitys
        • Riskien kasaantuminen
    • JÄIDEN LÄHTÖ EUROOPASTA
      • Saksan yhdistyminen
        • Saksan kysymys 1980-luvulla
        • Helmut Kohlin ja Neuvostoliiton johdon tapaamiset
        • Myös epäluuloa Kohlin hallitusta kohtaan
        • DDR:n johto jäi yksin
        • Pako DDR:stä kiihtyi
        • Berliinin muurin avaaminen
        • Bushin ja Gorbatshovin tapaaminen
        • Saksan yhdistyminen läheni
        • Saksan yhdistymissopimus
      • Kommunistihallinnon romahdus Itä-Euroopassa
        • Itäblokin tilanne 1980-luvun lopulla
        • Unkarin demokratisoituminen
        • Prahan ”samettivallankumous”
        • Romanian dramaattinen vallanvaihto
        • Varsovan liiton lopettaminen
        • Jugoslavian hajoamissotien alku
      • Kansainväliset organisaatiot kylmän sodan päätösvaiheessa
        • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
        • Uuden Euroopan peruskirja
        • Ety-konferenssin muutos organisaatioksi
        • YK:n roolin vahvistuminen
        • Naton uusi rooli
        • Euroopan yhteisöstä Euroopan unioniksi
      • Neuvostoliiton hajoaminen
        • Neuvostoliiton kansallisuusongelmat
        • Liikehdintä laajeni
        • Levottomuuksia Keski-Aasiassa ja Kaukasiassa
        • Varoittavia esimerkkejä Kaukasiassa
        • Baltian maat vapautusliikkeiden kärjessä
        • Baltian maiden itsenäistyminen
        • Boris Jeltsin uhmaamaan neuvostohallitusta
        • Muutosvastarinnan tiivistyminen
        • Elokuun 1991 vallankaappaus
        • Boris Jeltsinillä kansanjoukkojen tuki
        • Neuvostoliiton hajoaminen kiihtyi
        • Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) synty
        • Neuvostoliiton perinnönjako
        • Neuvostoliiton alueen talousromahdus
      • Maailma ja Eurooppa kylmän sodan päättyessä
        • Pahimmat turvallisuusriskit eivät toteutuneet
        • ”Kolmannen maailman” konfliktien rauhoittuminen
        • Euroopan geopoliittisen kartan muutos
        • Vakavia ristiriitoja
        • Itämeren tilanteen muutos
        • Venäläisten joukkojen poistuminen
        • Persianlahden kriisi ja sota
        • Maailmanpolitiikan huomio eteläiseen Aasiaan
    • SUOMEN REAKTIOT KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMISEEN
      • Suomen reagointi Itä-Euroopan murrokseen
        • Presidentti Koiviston puhe asevalvonnasta
        • ”Sinipunahallitus”
        • Vasemmistoliiton perustaminen
        • Suomen ulkopolitiikka
        • Suomi ja Saksan yhdistyminen
        • Sotilasartiklojen mitätöinti
        • Suomen ulkopolitiikka kokeeseen
        • Gorbatshov vaikeuksissa
        • Presidentti Koiviston tuki Gorbatshoville
        • Ristiriitaa ulkopolitiikasta
        • Baltian tilanteen kiristyminen
        • Varovaisia kannanottoja
        • Tilannetta seurattiin
        • Pidättyvät kannanotot vallankaappaukseen
        • Suomi länsimaiden rinnalla
        • Naapuruussopimukset
        • Lähialuepolitiikka
      • Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudet linjaukset
        • Yya-sopimuksen tulkintoja
        • Puolueettomuuden korostaminen
        • Puolueettomuuskäsitteen kaventaminen
        • Ei enää tarvetta korostaa puolueettomuutta
        • Maanpuolustuksen kehittämisen perusteita
        • Puolustuspoliittinen neuvottelukunta
        • Keskustelua suurista maavoimista
        • Hornet-hankinnat
      • Talouskriisi 1990-luvun alussa
        • Talouskriisin taustat
        • Idänkaupan epätasapaino
        • Kriisin mittasuhteet hahmottuvat
        • Konkurssiaalto, pankkikriisi ja työttömyys
        • Valuuttakriisi
        • Talouden elvyttämisponnistelut
      • Suomen EU-jäsenyys ajankohtaiseksi
        • ETA-sopimuksen valmistelut
        • Hakemus EY:n jäseneksi
        • Suomi ”sotilaallisesti liittoutumaton”
  • MITEN SUOMI SELVIYTYI?
    • Yleisarvioita kylmän sodan ajasta
      • Aluksi tutkimukset akselilla Yhdysvallat – Neuvostoliitto
      • Kylmän sodan kuva monipuolistunut
      • Blokkien sisäiset ristiriidat
      • Ideologinen kylmä sota
      • Kamppailussa ehdottomuuden leima
      • Kamppailuja ja kompromisseja
      • Ideologia alivoiman tueksi
      • Itäblokin romahdus
      • Blokkien sisäiset erimielisyydet
      • Itäblokin yleinen alivoimaisuus
      • Kylmän sodan päätös yllätyksenä
      • Poliittinen realismi
      • Etyk-prosessin vaikutus
    • Suomi kylmän sodan päätyttyä: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
      • Keskustelu Suomen asemasta
      • Tutkimuksen lähdeongelma
      • Keskittyminen Kekkosen rooliin
      • Kekkosesta monipuolisempaa tietoa
      • Keskustelu ”suomettumisesta”
      • Suomi voittajien joukossa
      • Vaihtoehtojen arviointi vaikeaa
      • Suomen selviytymistarina
      • Valtiojohdon realistinen ajattelutapa
      • Valtiojohdon toimet kylmän sodan lopulla
      • Pohjola vakaa ja rauhallinen

Yhteystiedot

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Kadettikunnan esittelyvideo
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

 

Copyright © 2022, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

© Copyright - Suomi kylmässä sodassa - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top