Saksaa vastaan taistelleet liittoutuneet päättivät Teheranin konferenssissa marras-joulukuun vaihteessa 1943, että Suomi pyrittäisiin pakottamaan erillisrauhaan pääpiirtein Talvisodan jälkeisen Moskovan rauhan 1940 ehdoilla. Neuvostoliitto tehosti vaatimusta jo helmikuussa 1944 Helsingin pommituksilla. Suomen hallitus hylkäsi keväällä Neuvostoliiton esittämät rauhanehdot lähinnä siksi, että saksalaisten karkottaminen maasta lyhyen ajan kuluessa näytti mahdottomalta, mutta myös sotakorvaukset ja vuoden 1940 rajojen palauttaminen todettiin eduskunnassa vaikeiksi hyväksyä.
Maailmansodan yleistilanne kehittyi Saksalle yhä epäsuotuisammaksi, kun Yhdysvallat ja Iso-Britannia avasivat länteen uuden rintaman maihinnousulla Normandiassa 6.6.1944. Samalla Saksan mahdollisuudet tukea liittolaisiaan heikkenivät merkittävästi.