Vahvasta ideologisesta elementistä on haettu selitystä myös kylmän sodan pitkälle kestolle. Lähes puolen vuosisadan aikana ei perusasetelmaan tullut muutosta, vaikka poliittinen jännitys välillä lievenikin.

Useat tutkijat ovat viitanneet toisen maailmansodan aikaisiin kokemuksiin “ehdottoman antautumisen” vaatimuksesta, joka pitkitti sotaa ja siten epäsuorasti aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt kompromissirauhaan, jolloin huolimatta suurista tuhoista ja sodanjälkeisestä sekasorrosta Eurooppa säästyi toiseen maailmansotaan verrattavalta totaaliselta tuholta. Voittajavallat eivät tunnustaneet jyrkän asenteensa vaikutusta sodan pitkittymiseen ja tuhoisuuteen vaan pitivät ehdottoman antautumisen vaatimusta oikeutettuna.

Samanlainen antautumisvaatimuksen logiikka siirtyi toisesta maailmansodasta kylmän sodan ideologiseen kamppailuun ja antoi sille ehdottomuuden leiman. Ideologiakamppailu muistutti uskonsotia, koska vastapuolen motiivit kyseenalaistettiin.

Tutkimuksella on vielä muutenkin paljon tekemistä selvitettäessä syitä kylmän sodan pitkään kestoon. Kylmän sodan jälkeisenä aikana on jo ehditty kummastella blokkien välisen ideologisen kamppailun sitkeyttä ja voimakkuutta, koska sen jälkeen nopeasti siirryttiin monessa suhteessa toisenlaiseen tilanteeseen. Toisaalta monet ovat neljännesvuosisadan kuluttua nähneet jälleen merkkejä kylmän sodan paluusta.