Presidentti Paasikivi oli saanut useita varoituksia kommunistien kaappauksen vaarasta, joka liittyi puolueen järjestämään kampanjaan Stalinin esittämän liittosopimuksen teon kiirehtimiseksi. Paasikivelle kerrottiin myös erilaatuisista vastatoimista ja tiedustelusta muun muassa työpaikoilla, joilla sosiaalidemokraatit olivat ryhtyneet muodostamaan vastavoimaa kommunisteille. Sosiaalidemokraatit pitivät Paasikiven tietoisena toiminnastaan.
Keskellä yya-sopimusvalmistelujen kiireintä vaihetta 13. maaliskuuta presidentti Paasikivi oikeutti puolustusvoimien pääesikunnan ryhtymään operatiivisiin ja liikekannallepanon valmistelutöihin. Puolustusvoimien ja valtionhallinnon kohteiden suojaamista tehostettiin vielä huhtikuussa, kun huhut kommunistien kaappausuhasta voimistuivat.
Sopimuksen tultua allekirjoitetuksi 6.4. kommunistit ryhtyivät entistä voimakkaampaan kampanjaan sopimuksen läpimenon varmistamiseksi eduskunnassa. Sopimuksen eduskuntakäsittely määrättiin pidettäväksi 27. – 29.4. jolloin myös hallituksen sisäpiiri arvioi vallankaappauksen vaaran olevan suurimmillaan. Presidentti ryhtyi sen mukaisesti näyttäviin toimiin tarkoituksella antaa mahdollisille kaappauksen yrittäjille selkeä kuva vastuksen suuruudesta ja tehtävän toivottomuudesta.