Raskaan sodan jälkeisessä ilmapiirissä oli varsin luonnollista, että monet suomalaiset epäilivät LVK:n tehtävänä olleen lähinnä miehityksen valmistelun. Lähin ja välittömin sotilaallinen uhka saattoi tulla vain Neuvostoliiton taholta, joten Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto keskittyi sen torjumiseen ja rauhantilan palauttamiseen liittyneisiin tehtäviin. Valvontakomission läsnäolo koettiin painostavana, varsinkin alkuvaiheissa, kun ei vielä ollut kokemusta sen toimintaperiaatteista.
Valvontakomission toiminta oli vilkkaimmillaan heti syksyllä 1944. Pitkäaikaisinta vaikutusta Suomen myöhempäänkin sotilaspolitiikkaan tuli olemaan puolustusvoimien kotiuttamisella, koska sen yhteydessä LVK määräsi rauhanajan organisaation ja vahvuuden sekä puuttui myös säilytettävän aseistuksen kohtaloon. LVK:n tiukka linja saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan vauhdittamiseksi ja vaatiessaan tietoja Suomen puolustusjärjestelyistä osoitti jo selkeästi pelin säännö