Rauhan kannalle saatettujen puolustusvoimien asema ja tehtävät olivat hämärän peitossa. Koulutusta supistettiin voimakkaasti ja henkilöstöä käytettiin maan työvoimapulan helpottamiseen.
Puolustusvoimien johdolle epävarmuutta aiheutti kysymys puolustusvalmiuden ylläpidon edellytyksistä, lähinnä liikekannallepanon valmisteluista ja sodan ajan joukoille varatun henkilöstön ja varustuksen kohtalosta. LVK oli lokakuussa 1944 huomauttanut, ettei sodanajan joukkojen perustamisvalmisteluja ollut sopivaa enää tehdä.
Puolustusvoimien pääesikunta varmuuden vuoksi kielsi vuoden 1945 alussa kaikki liikekannallepanon valmistelutyöt. Kiistoja noiden määräysten tulkinnoista käytiin sittemmin asekätkentään liittyneissä oikeuskäsittelyissä usean vuoden ajan, eivätkä poliittiset tulkintaongelmat poistuneet pariin vuosikymmeneen.
Kirjallisuutta
- Jatkosodan historia 6
- Jatkosodan pikkujättiläinen (2005)
- Kansakunta sodassa 3. osa: Kuilun yli (1992), s. 194 – 204
- Kari Selén, Sarkatakkien maa (2001), s. 514 – 535
- Pekka Visuri, Puolustusvoimat kylmässä sodassa (1994), s. 26 – 31
- Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (2015), s. 105 – 110
- Tietokanta, Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.